hukatut kengät😏🙄

 

"Poikia on sitten mukavaa katsella kaupungin kaduilla. Nykyisin kun nämä silmänilot pukeutuvat seksikkäästi unohtaen vihdoin ne lökäpöksyt. Farkut on pojillakin mukautunut vartalon mukaisiksi ja siten enemmän paljastaviksi. Päivä paranee huomattavasti kun sellainen söpö nuorukainen vastaan tulee".

Nämä Uunon mielipiteet allekirjoittaa kaikki alan miehet. Uuno on kuusikymppinen työeläkeläinen jonka päivä kuluu kaupungin katuja tallustellen ja pitkiä kävelyretkiä tehden elämän kumppaninsa kanssa. Ja poikia tsiikaillen. Keskisuuressa kaupungissa kun poikia riittää aamusta iltaan. Parhaimmat löytyvät illalla sillä silloin liikkeellä on kaupungin kermaa myös poika rintamalla. Kaikki kaupungin kauniit nuorukaiset ovat silloin liikkeellä. Haluavat näyttäytyä ja se sopii meille alan miehille.

Uuno on taas myös rakastunut! Erään kaupungin ostokeskuksen suutariin! Eikä ihme, sillä kyseinen suutari ei ole pelkästään nuori mutta myös uskomattoman kaunis. Suutarin nimi on Mika, vaalea nuorukainen, joka työskentelee vanhemman suutarin kanssa kauppakeskuksen pienessä suutarinverstaassa jossa Uuno kaverinsa kanssa päivittäin piipahtaa. Tänään hän on päättänyt viedä yhden kahdesta kävelykengistään paikattavaksi siihen pieneen suutarin verstaaseen. Onni seuraa eläkeläistä sillä kyseisenä aamupäivänä suutariverstaalla apupoika oli yksin. Uuno astuu sisään pieneen verstaaseen sydän pakahtuen sillä nyt hän tapaa ja näkee kultaisen unelmapoikansa silmätysten ensimmäistä kertaa. Tähän saakka hän on saanut ihailla vähän kauempaa, pienen verstaan ulkopuolella, suutaria joka nyt katsoo Uunoa kyselevä ilme kasvoillaan. Että mitäs pappa haluaa? Että, että, voi poika rukka kun suutari poika tietäis! Mitä papparainen todella haluaisi nuorelta suutarilta, niin, että mitähän lienee haluavansa. Ei olisi vanhempi suutari jättänyt poikaa verstaaseen yksin jos olisi tiennyt kuka tulee heti verstaalle kun nuori suutari jätetään yksin.

 No, nämä kengät pitäisi korjauttaa, saa pappa vihdoin ilmoitettua suutarille. Että sillä asialla ollaan! Missä ne  kengät, kysyy asiallisena poika kysyvä ilme edelleen kauniilla kasvoillaan. Silloin Uunokin herää huomaamaan että eihän hänellä niitä kenkiä ole edes mukana. Ja jalassa on ihka uudet kengät, eihän hän niitä kehtaa pojalle ojentaa. Mihin ne rikkinäiset kengät joutivat? Kotiin, papparainen, kotiin ne jäivät. Että osaa olla päivän alku! Mitäs nyt? Vaari ihan punastuu, tuossa iässä vielä. Suutari hymyilee. Voi, pojat, mikä hymy. Siinä hymyn edessä mies ihan sulaa. On ihan pakko pistää nauruksi. Vai että itse pääasia unohtui. Kengät, ne ovat vielä siellä eteisessä odottamassa että joku veisi ne suutarille korjattavaksi. Ja niiden omistaja seisoo yhden kauniin suutaripojan edessä selittämässä joutavia. 

Mika oli istunut ja korjannut yhden naisen kenkiä Uunon astuessa tyhjiin käsin verstaaseen mutta noussut heti siitä ylös ja sillä tavalla hän oli Uunolle paljastanut että hän oli pukenut jalkaansa siniset kireät farkut joka paljasti meisselin joka ei ainakaan levännyt lämpimässä paikassaan. Tai sitten se oli pienenäkin suuri. Uunon tuijotusta ei voinut olla huomaamatta. Mika se vaan hymyili. Kyllä oma työkalu on ihan kunnossa, sanoi pojan itsevarma ilme. Se ilme sanoi myös muuta: se kysyi, että tätäkö tulit hakemaan? Ääneen Mika totesi vai kengät unohtui? Uuno yritti tilanteen pelastamiseksi selittää, mikä niissä kengissä häntä kangerteli. Ne voisi kuulemma korjata kotonakin. Liimaa vaan tarvitsee, mutta erikoisliimaa, jota meillä on tuolla ylähyllyllä, sanoi Mika ja otti esille melkein kattoon ulottuvat tikapuut alkaen nousta ylös niitä pitkin noutaakseen liimatuubin hänelle. Joka askelella pylly kireissä farkuissa keinuen kovasti seksikkäästi poika nousi kohti kattohyllyä. Uunolla alkoi seistä siinä seisoessaan ja pojan etenemistä seuratessaan. Mika joutuisasti liimatuubi kädessään laskeutui yhtä seksikkäästi alas. Hymyillen ojensi Uunolle sen liimatuubin samalla koskettaen etumustaan aivan kuin ne hänen kulkusensa olisivat huonoon asentoon hiipuneet tikapuita pitkin astuessaan.

Mitä Uuno siihen?
Onko sulla kotona tällainen meisseli? kysyi pojan ilme.
Tuletko illalla korjaamaan ne kenkäni, en varmaan ihan uunona ja sormi keskellä kämmentä olevana osaa korjata niitä kunnolla? Vaikka sitten tuolla meisselillä?

performanssi

"Olin eräässä mielenkiintoisessa performanssi esityksessä, vaikka en suoranaisesti sellaisen taiteen ystävä olekaan. Tässä esityksessä nuori taiteilija aloitti lyhyen esityksensä seisomalla tiukoissa kokovartalokalsareissa, jonka väri oli sysimusta. Hän pyysi ihmisiä, joita olikin paljon, tulemaan lähelleen eteensä tiivisti ja laittoi päähänsä silmälaput.
Sen enempää selittämättä hän pudottautui korokkeelta yleisön päälle ja antoi yleisön kannatella häntä. Heittäytyi siis kokonaan sen yleisönsä armoille. Velttoa ja tahdotonta nuorta taiteilijaa siirreltiin ihmisiltä toisille ylhäällä muutaman minuutin, kunnes hänet laskettiin maahan kun korokkeelle takaisin ei onnistunut. Mutta ennen sitä minäkin sain kosketella häntä.
Olenko kertonut että taiteilija oli 25-vuotias ja melko hyvännäköinen. Vartalo oli hoikka, jopa laiha siinä seistessään mustissa tiukoissa trikoissaan korokkeella odottamassa yleisön reaktioita.
Minä seisoin vähän kauempana kun hänet kannettiin yhä lähemmäksi minua mikä oli toiveenikin. Kun hän sitten makasi vielä siinä vaiheessa ihmisten käsissä selällään niin minut saavuttaessaan kiersin hänet muitta mutkitta toisin päin. Kohta hän olikin pakarat kohti taivasta. Tartuin voimakkaasti hänen nivusiinsa ja onnistuin koskettamaan hänen kulkusiaan. Tunsin jotain kovaa kämmenessäni ja kun näin hänen hymyilevän tiesin hänen olevan kiihoittunut. Hänellä oli alkanut ihmisten käsissä kalu jäykistymään.
Tapasin hänet esityksen jälkeen ja hän vannotti että hänellä oli alkanut seisoa jo siinä korokkeella seistessään. Kaikkien niiden ihmisten katseen edessä hänellä oli alkanut kalu jäykistyä tiukiossa kalsareissaan. Hänellä kun oli pikkasen ekshibitionistin vikaa.
Hän sanoi myös että häneltä valuu kiimalimaa housuihin jos ihmiset tekevät kuten minä tein. Eli kääntää hänet mahalleen ja kourivat häntä. Ja kun hänellä on mustat tiukat kalsarit jalassaan sitä seikkaa ei voi piilottaa. Se on osa sitä esitystä, sanoo hän.
Minä voin todistaa sen, sillä kun astuin hänen huoneeseensa esityksen jälkeen hänellä oli edelleen ne mustat kalsarit jalassaan, jota koristi kaunis valkoinen ei niin pieni tippa niiden etumuksessa. Hänellä on haaveena joskus uskaltaa viedä esitystään vielä pitemmälle.
Uskaltaa vetää orgasmiin saakka ihmisten keskellä..."

ystävänpalvelu

 "Hyvä ystäväni, 60-vuotias Antero, oli ottanut yhteyttä ystäväpalveluun saadakseen itselleen ulkoilu- ja keskustelu kaverin itselleen. Hän kun joutuu käyttämään rullatuolia koska jalat eivät enää kanna. Antero oli soittanut ystäväpalveluun ja kun sieltä kysyttiin toiveita niin hän oli alkanut esittää niitä. Ne toiveet eivät olleet aivan niitä tavallisia, kuten että ystävän pitäisi olla lähes saman ikäinen, vapaa, mies tai nainen, ihmisiin tottunut jne. Anteron toiveet poikkesivat ainakin siinä kun hän toivoi nimenomaan nuorukaista tuomaan pojan tuoksuja, hajuja ja muutenkin nuorta elämää täyttämään hänen huoneensa muistoilla omasta nuoruudestaan.24-vuotias Vesa tarttui syöttiin kun ytäväpalvelun johtaja soitti ja ehdotti sitä hänelle. Hän lupasi oitis mennä tapamaan Anteroa tämän asunnolle joka oli lähes hänen naapurissaan.

Antero tunsi heti nuorukaisen tuoksun nenällään Vesan astuessa sisään huoneeseen. Vesa kun ei käyttänyt mitään hikoilua vastaan, siis dödöä. Tätä Antero oli toivonutkin. Vesalla oli mustat tiukat pillifarkut jalassaan sekä samanvärinen vartalonmukainen t-paita nahkatakin alla.
Mitä mahtoi olla farkkujen alla, miettii Antero kuumeisesti. Hän kun on aina pitänyt nuorukaisista mutta ei ollut koskaan oikein tohtinut käyttää niitä siten kun haluaisi.

Nyt elämänsä ehtoopuolella hän oli päättänyt ottaa elämästään kaiken irti. Vesa oli Anteron silmissä ihan mukavannäköinen nuori mies, tumma pitkä hiuksinen ja muutenkin pitkä. Mitä lie jotain 178 jollei pitempikin, painoa ei yhtään liikaa, eikä mikään bodari vaan ihan normaali vartaloinen. Pullistus farkkujen etumuksessa lupasi melko hyvää ja suurta. He keskustelivat tulevaisuudesta. Että mitä Antero haluaisi heidän tekevän yhdessä? Mennäänkö ulos?
Antero siinä kysymään kuinka paljon aikaa heille on varattu? Ei ollut aika rajoitusta, kuulemma. Antero pyysi Vesaa lähemmäs häntä jotta nuoren miehen tuoksut eivät ihan hukkaan leviäsi. Vesa otti keittötuolin ja kantoi sen Anteron viereen istahtaen siihen levittäen jalkansa leveäksi. Onneksi hokasi poika itse niitä levitellä, että ei kaikkea tarvii erikseen pyytää, ajatteli Antero, joka jäi tuijottamaan nuorukaisen haarojen väliä.
-"Saanko koskettaa sitä", kysyi Antero joka itsekin yllättyi omasta rohkeudestaan. Kysymykseen että mihin, Antero pani kätensä lämpimän Vesan jalkojen väliin ja hymyili. Että tähän, saanko koskettaa sitä?

Kyllä Vesa oli tietoinen siitä mitä tämä vanhus halusi, se oltiin kerrottu hänelle toimeksiantajalta. Se kun oli yksi erikoisimmasta toiveista jotka ystäväpalvelun puhelimeen vastannut sai vastaan ottaa. Ja oli yksi ja tärkein syy miksi heti soitettiin nimenomaan Vesalla, vanhojen miesten toivepojulle.
Ennenkuin illan hämäryys saavutti heidät oli Vesa ilman pillifarkkujaan ja t-paitaa, sillä kostein silmin Antero oli paasannut lääkärin kertoneen hänelle tämän olevan hänen viimeinen iltansa. Hänen viimeinen mahdollisuutensa saada mitä hän eniten elämästään vielä halusi. Poika lihaa! Sitä hänen kroppansa huusi, viimeisillään.
Ja siitä hän nyt nauttii jo viidettä vuottaan! Vesan lihasta ja voimasta! Joka oli tuonut lisää vuosia jota hänen lääkärinsäkin jaksoi joka kerta ihmetellä.
Mitä pahaa siinä? Kun molemmat nauttivat! Antero nauttii saadessaan ja Vesa antaessaan. Kaikkensa! Joka kerta! Koska joka kerta voi olla se viimeinen! Vai onko ikiliikkuja keksitty? Onko se nuorukainen joka antaa se voima mikä pitää kuoleman poissa? Muna päivässä pitää lääkärin poissa ja tässä tapauksessa viikatteen loitommalla!

hampaattoman suussa

 

"Veikko kun ottaa hampaat pois suustaan ja maiskuttaa hetken aikaa huuliaan saadakseen ne kosteaksi ja suunsa märäksi, niin vot...." meinaa Mikael, 18-vuotias vaalea kaunokainen.

Miksulla, kuten kaverit häntä kutsuvat, on tyttö kaveri, Pirjo, joka on saman ikäinen kuin hän, mutta tämä on kovin siveellinen eikä ota suuhun poika ystävänsä karamellia jota hän on tarjonnut vilkkaastikin.
Pirjoa saa, ja jopa on pakko nuolla, mutta sitten kun Mikael ehdottaa vaihtoa, ainoa mitä hän saa vastaukseksi on yh, ja phy sekä oksennusilmeitä.
Nuolla yksipuolisesti Pirjon pimpslooraa on alkanut tympiä Miksua, jopa niin paljon että hän on vastannut yhteen ilmoitukseen netissä, missä iäkäs mies hakee jotain suuhun pantavaa.
Mies asuu aivan naapurissa ja on vanha kun taivas. Jotain 70- ja 100 välillä ilmoituksen mukaan eikä mies haluaa muuta kun ottaa nuorta moloa suuhun.
Niin nuorta kun uskaltaa ottaa ilman että virka valta puuttuu asiaan millään lailla. Vaikka kuinka nuori ja hyvännäköinen poliisi virka asussaan pyrkisi kylään mutta tällaisen aran asian vuoksi, pelottaa vanhusta vaikka mies haluaa niin nuorta kuin markkinoilta löytyy.

Jossain vaiheessa Miksu huomaa tehneensä oikean ratkaisun!
Tämä Veikko osaa hommansa.
Sanalla sanoen vanhus imee hyvin. Miksu tuntee vihdoin olevansa taivaassa!
Veikko ottaa tekarit pois suustaan, laittaa ne vesilasiin, pyyhkii vielä silmälasit, sillä hän haluaa myös nähdä mitä suuhunsa ottaa.
Makuhan on taivaallinen, sen hän vanhastaan muistaa, eikä ulkonäkökään pahasta ole.
Suorastaan kaunis on pojan kalu, totta puhuakseni.
Mikael niin odottaa siinä seisoessaan haarat leveällä saavansa tuntea jotain myös siinä toisessa pojan reiässään. Eikä kauan hänen sitä jotain tarvinnut odottaakaan kun sinne ilmestyi kuivahko luinen sormi, kun Veikko yhden sellaisen lämpimään poika reikään työnsi.

Veikko vuorostaan odotti jotain lämmintä ja terveellistä suuhunsa ja eikä hänkään sellaista kauan tarvinnut odottaa kun nuori mies laukaisi panoksensa avonaiseen kurkkuun.
Veikolla oli pikkasen vaikeuksia sen nielemisen kanssa, sitä maitoa kun tuli melkoisesti.
Mutta mies ei valittanut, ei valittanut mies.
Hän sai ansionsa mukaisesti.
Hän sai mitä oli pyytänyt!
Sitä saa mitä tilaa!

Pirjo taas odotti seuraavana iltana poika ystäväänsä pillu märkänä ja Mikael sai taas kieleensä sitä jollekin kovin makeaa eritettä. Miksulle tärkeää oli enää vaan se kun tiesi seuraavana päivänä saavansa antaa suihin kun tapaus Veikko oli taas luvassa...
Joka toinen päivä pillun nuolemista ja seuraavana päivänä kullin imeskelyä.....kunnes Pirjo sai vihiä asiasta.... ja pani välit poikki....Veikon kanssa....ja saa nyt pitää Miksunsa itsellään kun lupasi tästä lähin ottaa poika ystävänsä karamellin suuhunsa....eikä ole katunut sitä päivää..sillä kun mulkun makuun pääsi, ei siitä pääse, eikä edes haluaa päästää enää milloinkaan eroon.

Tarinan pitää aina päättyä hyvin! Niin tämäkin tarina, sillä Pirjo Veikon anomuksista suostuu luovuttamaan pari kertaa viikossa poika ystävänsä herkkua vanhukselle sillä ehdolla että saa olla mukana katsomassa kun vanha mies ilman hampaita imee hänen poika kaverinsa moloa.
Eikä voi koskaan olla vain katselijana, ei vaan ottaa aina osaa siihen hommaan.
Niin Pirjo ja Veikko vuorottelevat sen kovan jäykän kalun kanssa suuhun otosta..ja kaikki kolme tuntevat leijaavansa taivaassa..

Kyllä lähettipoika antaa

 

"Minne sinä TAAS menet" kysyi närkästyneenä Jarkko vaimoltaan kun tämä tuli eteisessä häntä vastaan.
"Mutta rakas. Älä nyt taas ala. Aune soitti ja minun on mentävä hänen luokseen. Se lumppu seikoitti yhden asiakkaan paperit pahemman kerran, täytyy mennä selvittelemään. Ruokaakaan en ehtinyt tehdä, valitan. Tulen vasta joskus myöhemmin sillä tämä asiakas on firmalle tärkeä ja se on selvitettävä huomiseksi, hej, hej" korkeakorkoisilla kengillään juosten selitti Jarkon kaunis nuori vaimo jättäen miehen seisomaan siihen kuin nalli kalliolle. Jaana, hänen vaimonsa on vaalea vähän yli kolmekymppinen ja ammatiltaan asianajaja mutta paljon sen ulkopuolellakin juoksevia asioita omaava joten nainen on poissa lähes joka ilta. Lehtikonsernin omistajana Jarkolla itselläänkin on kiireitä, mutta kyllä hän on yrittänyt pyhittää illat ja viikonloput vapaiksi mitä taas vaimo ei ole pystynyt viime aikoina tekemään.

Jarkko on nelikymppinen, charmikas harmaapää, jolla kyllä olisi ottaija. Ja onhan niitä syrjähyppyjä toki ollut kun se seksi ei Jaanan kanssa ole enää vuosiin toiminut näiden vaimon kiireiden vuoksi. Vaimo ei yksinkertaisesti jaksa innostua enää miehensä yrityksistä rankan työpäivänsä jälkeen. Milloin on päänsärkyä, milloin jotain muuta.
Jarkko on aina tiennyt olevansa bi, joten hän ei yllättynyt uuden lähettipojan nähdessään toimistossaan ja kiinnostuvansa kauniista nuorukaisesta. Jarkko oli itse asiassa haastattelemassa Juhaa, 17-vuotiasta lähettipoikaehdokasta ja oli varma tuon pojan ottavansa töihin vaikka muut olisivat kuinka parempia papereiden mukaan. 

Jotain pojan ulkonäössä kertoi Jarkolle että hänet pitää toimistoon saada, tiedä mitä poika antaa vastineeksi. Juha täyttäisi vielä tänä vuonna, muutaman kuukauden kuluttua 18. Hänen hiuksensa oli kaksivärinen, vaalea keskeltä ja sivuilta musta. Hänellä riippui molemmista korvista koru ja kun hän avasi suunsa siellä kiilsi kielikoru. Hänellä oli tiukka hihaton valkoinen t-paita ja hyvin leveät ja siis löysät farkut siinä vastapäätä Jarkkoa istuessaan jalat leveällä. Hän ei ollut ujo, ei sinne päinkään. Sen osoitti se kun hän pelasi taskubiljardia häikäilemättä tulevan pomonsa edessä. Hänellä oli molemmat kädet housujensa taskuissa ja ne kädet selvästi ja härskisti kourii muniaan kaiken aikaa pojan hymyillessä kaunista hymyään. Selvästi hän pelasi siis taskubiljardia eli kopeloi omia sukupuolielimiään Jarkon katseen vangitessa kaiken. Ja poika tiesi Jarkon tietävän mitä hän kaiken aikaa tekee. Juhan etumus nousi kourimisen aikana melkoiseksi joten pojalla oli jotain suurta ja mehukasta farkuissaan. Juhalla ei ollut, kuten arvata saattaa, parhaat työtodistukset antaa mutta ei Jarkko tällä hetkellä niitä kaivannutkaan vaan työhaastattelu oli päättyvä Juhan palkkaamiseen, sen hän tiesi jo nyt. Sitä Jarkko ei pojalle tässä vaiheessa sanonut vaan päättii haastattelun Juhan osalta sanomalla paljon kertovan lauseeseen, kuten että jatketaan tästä vähän myöhemmin.

Viikonloppu on tulossa ja vaimo menossa, taas. Mihin, sitä ei Jarkko enää muista. Muistaa vaan sen kun Jaana oli sanonut lähtevänsä lauantai iltapäivänä ja ottavansa miehensä auton kun oma on huollettavana ja tulevansa sunnuntain aikana. Jarkolla oli suunnitelma josta hän ei puhunut rakkaan vaimonsa kanssa mitään viikonlopun varalle. Hänellä oli nyt uusi lähettipoika toimistossaan minkä kanssa homma pelasi enemmän kuin hyvin. Niin, ja kyllä poika hoiti työnsäkin mallikkaasti. Vauhdikas heppu, kaiken kaikkiaan. Pojan hän hakisi toimiston edestä iltapäivällä ja he menisivät suoraa päätä ei kotiin heti vaan sinne toimistoon. Sisälle omilla avaimillaan ja vielä ihan omaan toimistoon. Ei siksi että Jarkko ei uskaltaisi viedä kaunokaisen omaan kotiinsa vaan siksi kun Juha haluaa antaa siellä missä hän on töissä. Fantasian minkä hän nyt toteuttaa pomonsa kanssa. Ja niin Juha antaa pomolleen ensimmäistä mutta ei toki viimeistä kertaa.
Lauantai kului nopeasti heidän viimein saapuessa Jarkon avaraan omakotitaloon ja Sunnuntai meni vieläkin nopeammin. Jopa niin nopeasti aika heiltä kului että Jarkko unohti ajan kulun kokonaan ja vaimo yllätti hänet lähettipojan kanssa aviosängyssään alastomina ja muutenkin sellaisessa tilanteessa että selitystä ei vaimorakas tarvinnut. Olihan vaimolla silmät päässä ja aivot jotka toimivat liiankin hyvin.
Mitä kun ei vaimoa seksi enää kiinnostanut. Tämän voi siksi panna omaan piikkiin. Mutta annas olla, antaa ajan kulua. Jaana jo siinä tilanteessa rauhoitettuaan vähän tiiraili mielenkiinnolla pojan haaroissa vilahtaneeseen isoon herkku melaan. Tuli siitä sittenkin jotain. Ei ihan avioero vaan paljon parempaa. Johan vaimoakin alkoi taas seksi kiinnostaa kun kolmanneksi pyöräksi saatiin lähettipoika! Tosin Juhaa ei vaimo ihmiset kiinnostaneet mutta Jaana halusikin katsella kun miehensä Jarkko pani tuota kaunista poikaa ja sitten heti sen jälkeen pani samalla mulkulla häntä...