Olipa kerran, kauan, kauan sitten poika nimeltään Wilhelm jota sudet kasvattivat omassa yhdyskunnassaan. Siitä miten Wilhelm susilaumaan joutui tai pääsi ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti yksi poikavauva oli hylätty jonkin naikkosen toimesta metsään autosta yhtenä sateisena synkkänä syksyisenä iltana, ja susilauma olisi löytänyt tämän ja vienyt luolaansa. Kuinka vanha Wilhelm on nyt ei myöskään tunneta mutta hän itse pitää itseään vähintään 16 mutta enintään 18 ikäisenä, sillä karvat hänellä on oikeassa paikassa kauniissa voimakkaassa vartalossaan. Puhua hän ei osaa muuta kuin susien kieltä sillä kuka häntä olisi opettanut puhumaan ihmisten kieltä. Vaatteita hän ei myöskään käyttänyt sillä hän on elänyt yksinomaan syvällä pimeässsä metsässä susien keskellä missä ihmisiä ei milloinkaan ole näkynyt eikä siis voinut tietää mitään vaatteista vaan alastomuus oli hänelle täysin normaalia, huomaamatonta ja luonnollista. Hän kun ei ollut tavannut toista kaltaistaan, siis ihmistä, vain susia ympärillään. Viime aikoina hän on vasta alkanut oivaltaa olevansa täysin erilainen kuin muut ympärillään pyörivät eläimet eli sudet. Hänellä oli ihan erilainen vartalo. Hän oli omasta mielestään paljon kauniimpi vartaloltaan kun ne sudet jotka koko ajan pyörivät hänen ympärillään eivätkä päästä häntä luolan ulkopuolelle kun vain käymään isäntä suden kanssa.
Illalla, sudet joita on kymmenkunta ja öisin niitä tulee pimeään luolaan nukkumaan lisää, tulevat lähelle häntä kun hän on lepäämässä jalat ja kädet levällään luolan lämpimässä nurkassa ja silloin se alkaa. Joka ilta isäntä susi ottaa hänen kalunsa suuhunsa, ei toki syödäkseen sen, vaan imeskelläkseen sitä. Ensimmäisellä kerralla ne suden isot hampaat satuttivat hänen herkkää hipiäänsä mutta nykyään ne osaavat ottaa sen huomioon ja se imeskely tuntuu oikein mukavalta joten hän on alkanut oikein odottaa joka iltaista seremoniaa. Hetken kuluttua koko susilauma on hänen kimpussaan. Suseja on joka paikassa. Hänen nänninsä kiinnostaa viittä sutta, joku jopa pure yhtä punaista nänniä kunnolla, koska tietää pojan pitävän siitä. Pari sutta on hänen suussaan kielellään, yksi nuolee hänen nenä sieraimiaan ja kaulaa puree yksi jos toinenkin. Hänen varpaitaan kutittaa yksi iso susi ja säärien kimpussa hääri kokonainen lauma.
Yhtenä iltana lauma oli keksinyt hänen perä aukkonsa pusseineen. Aluksi olikin se iso karvaiseksi kasvanut pussi peittänyt karvaisen perä aukon mutta sitten yksi viisas susi oli kuonollaan siirtänyt sen karvapussin syrjään ja kas sieltä olikin paljastunut karvapeittteen piilosta herkullisen makuiseksi osoittautunut aukko, joka vuorostaan ajan kanssa oli osoittautunut isoksi tunneliksi mihin on mukava työntää susien ison paksun ja kostean kielensä. Sieltä vasta makuelämyksiä sudeille, sillä eihän luolassa ollut minkäänlaista pesumahdolllisuutta. Joskus, hyvin harvoin, Wilhelm pesi itseään lähistön järvessä. Silloinkin susien kanssa jotka joivat samasta järvestä. Wilhelm ei halunnut tehdä sitä kovin usein, sillä siinä iltana kun poika oli käynyt järvellä pesulla ei sudet kiinnostanut häntä vaan hän sai sen illan olla ihan rauhassa. Liian puhdas poikaa ei susia kiinnostanut, mutta annas olla seuraava ilta. Silloin sudet olivat täysin villinä hänen kimpussaan sillä hän haisi taas omalta itseltään. Maukas poika, sanoisivat sudet jos osaisivat puhua Suomea! Joka kerta Wilhelmin oli annettava kaiken, eli purkauduttava susien suuhun ainakin kerran.
Haluatteko kuulla miten Wilhelmin sitten kävi?
Mitä sitten kun hän käsitti olevansa alasti? Entä kun hän kohtasi ensimmäisen ihmisen ja huomasi olevansa samanlainen? Ensimmäinen kohtaamansa ihminen oli nainen, sen verran voin kertoa. Toinen kohtaamansa ihminen olikin sitten mies jolla oli ihan samanlaiset vehkeet jalkojen välissä.
Mitä sudet kun he käsittävät menettävänsä joka iltaisen herkkunsa? Eivät heppoisesti luopuneet herkusta, sen voin todistaa, sillä se pojan luovuttama jokailtainen poikamaito oli maukas, sudet pitivät siitä. Ja olihan Wilhelm heille rakas ja heidän kasvattama.
Jos haluatte että jatkan, niin sitten jatkan..
Illalla, sudet joita on kymmenkunta ja öisin niitä tulee pimeään luolaan nukkumaan lisää, tulevat lähelle häntä kun hän on lepäämässä jalat ja kädet levällään luolan lämpimässä nurkassa ja silloin se alkaa. Joka ilta isäntä susi ottaa hänen kalunsa suuhunsa, ei toki syödäkseen sen, vaan imeskelläkseen sitä. Ensimmäisellä kerralla ne suden isot hampaat satuttivat hänen herkkää hipiäänsä mutta nykyään ne osaavat ottaa sen huomioon ja se imeskely tuntuu oikein mukavalta joten hän on alkanut oikein odottaa joka iltaista seremoniaa. Hetken kuluttua koko susilauma on hänen kimpussaan. Suseja on joka paikassa. Hänen nänninsä kiinnostaa viittä sutta, joku jopa pure yhtä punaista nänniä kunnolla, koska tietää pojan pitävän siitä. Pari sutta on hänen suussaan kielellään, yksi nuolee hänen nenä sieraimiaan ja kaulaa puree yksi jos toinenkin. Hänen varpaitaan kutittaa yksi iso susi ja säärien kimpussa hääri kokonainen lauma.
Yhtenä iltana lauma oli keksinyt hänen perä aukkonsa pusseineen. Aluksi olikin se iso karvaiseksi kasvanut pussi peittänyt karvaisen perä aukon mutta sitten yksi viisas susi oli kuonollaan siirtänyt sen karvapussin syrjään ja kas sieltä olikin paljastunut karvapeittteen piilosta herkullisen makuiseksi osoittautunut aukko, joka vuorostaan ajan kanssa oli osoittautunut isoksi tunneliksi mihin on mukava työntää susien ison paksun ja kostean kielensä. Sieltä vasta makuelämyksiä sudeille, sillä eihän luolassa ollut minkäänlaista pesumahdolllisuutta. Joskus, hyvin harvoin, Wilhelm pesi itseään lähistön järvessä. Silloinkin susien kanssa jotka joivat samasta järvestä. Wilhelm ei halunnut tehdä sitä kovin usein, sillä siinä iltana kun poika oli käynyt järvellä pesulla ei sudet kiinnostanut häntä vaan hän sai sen illan olla ihan rauhassa. Liian puhdas poikaa ei susia kiinnostanut, mutta annas olla seuraava ilta. Silloin sudet olivat täysin villinä hänen kimpussaan sillä hän haisi taas omalta itseltään. Maukas poika, sanoisivat sudet jos osaisivat puhua Suomea! Joka kerta Wilhelmin oli annettava kaiken, eli purkauduttava susien suuhun ainakin kerran.
Haluatteko kuulla miten Wilhelmin sitten kävi?
Mitä sitten kun hän käsitti olevansa alasti? Entä kun hän kohtasi ensimmäisen ihmisen ja huomasi olevansa samanlainen? Ensimmäinen kohtaamansa ihminen oli nainen, sen verran voin kertoa. Toinen kohtaamansa ihminen olikin sitten mies jolla oli ihan samanlaiset vehkeet jalkojen välissä.
Mitä sudet kun he käsittävät menettävänsä joka iltaisen herkkunsa? Eivät heppoisesti luopuneet herkusta, sen voin todistaa, sillä se pojan luovuttama jokailtainen poikamaito oli maukas, sudet pitivät siitä. Ja olihan Wilhelm heille rakas ja heidän kasvattama.
Jos haluatte että jatkan, niin sitten jatkan..
..ja niin tapahtui kuten joka ilta kun keskiyö koittaa; Wilhelm, 18 vuotias susipoika, seisoi keskellä luolan yhteyteen rakannetussa erikoishuoneessa jalat ja kädet isossa v-asennossa hänet kasvattaneiden susien ympäröimänä. Selässä isohko urosusi kahdella jalalla etumaiset tassut kaulan ympäri nuollen isolla kielellään pojan selkämystä, samalla kun etupuolen susi samassa asennossa pani ison oman kielensä alastoman pojan suuhun syvälle aivan nielurisaan asti. Molempien Wilhelmin nännien kimpussa oli kaksi hieman pienempää sutta ja ainakin se toinen puri sen oman puolen nännin miltei irti pojan vartalosta. Ainakin siltä se katselijasta näytti. Wilhelmin molempia karvaisija jalkoja nuoli ja pesi kaksi naaras-sutta. Pojan pakaroiden kimpussa oli susilauman suurin ja mahtavin uros-susi ja kun tarkemmin katseli näki suden ison kielen porautuvan syvälle Wilhelmin tiukkaan poika reikään. Yksi pieni susi makasi Wilhelmin jalkojen välissä ja tämän suden suussa oli pojan karvaiset siemenpussit. Palleja ei tosiaan nähnyt lainkaan sillä ne pussit olivat kokonaisuudessaan suden isossa suussa. Susi toisin sanoen näytti aivan kuin syövänsä ne pienet pallerot aivan kuin jälkiruokana. Näytti nimittäin aivan siltä kun ne pienet pussit olisivat irtoamassa pojasta suden suuhun. Ainakin se susi veti niitä voimakkaasti suuhunsa imeskellessään karvasäkkejä. Susilauman johtaja itse imeskeli silmät ummessa pojan kaikkein herkuinta lelua eikä ollut tästä maailmasta kuten eivät muutkaan sudet. Wilhelm itse oli aivan kuin humaltunut kaikesta tästä eikä tulisi kauan kestämään kun johtajasusi saisi haluamansa.
Ja kaikki tapahtui samanaikaisesti; Naisen kimaisa kirkaisu ja Wilhelmin purkautuminen suden ammottavaan suuhun.
Kesti susilaumalle vain hyvin pieni punainen sekunti kun kaikkien katseet siirtyivät kirkaisun suuntaan. Paitsi sudelle joka nieleskeli kaiken sen saamansa nuoren saalinsa sperman kurkusta alas ja Wilhelmin jonka äskeinen voimakas purkautuminen vei kaiken hänen huomionsa itseensä. Wilhelm ei herännyt vielä silloinkaan kun nainen, joka oli kirkaissut vain hetki sitten veti häntä kädestä mukaansa. Susilauma lamaantui yllätyksestä niin että nainen ja poika pääsi ulos luolan huoneesta.
Metsän halki juoksi melkoinen pariskunta; noin nelikymppinen, tiukkaan minihameeseen ja yhtä tiukkaan, rintoja hyvin esille tuovaan puseroon pukeutunut, hyvin voimakkaasti meikattu,vaalea pitkä tukka tuulessa helmuten, nelikymppinen nainen vieressään alaston äärettömän kaunis nuorukainen, jonka munat hetki sitten tyhjennettynä heiluivat naisen rintojen tahtiin, ja jonka kalun päästä valui jälki purkautumisena valkoista ja paksua limaa metsän kasvustoa lisämään.
Ja uskokaa tai älkää, mutta kyseinen nainen on sosiaalityöntekijä!
Auto odotti heitä metsän reunassa, jos Volvoa voi autoksi kutsua. Ainakin se pelkääjänpaikan istuin sai melkoisen kasteen kun Wilhelm, meidän likainen Willemme istahti siihen. Se olikin ensimmäinen kerta kun poika auton näki, saatikka siihen istumaan pääsi. Auton haju sai uuden muodon Wilhelmin astuessa siihen. Poika yksinkertaisesti haisi, ja haisi pahasti. Nainen melkein oksensi mutta suorutui tehtävästä kuitenkin, eli perille päästiin.
Matka kaupungin siviilisaatioon alkoi mutta mitä sudet siitä kun heiltä vietiin salakavalasti jokailtainen herkku ja mitä Wilhelm itse?
Ja kaikki tapahtui samanaikaisesti; Naisen kimaisa kirkaisu ja Wilhelmin purkautuminen suden ammottavaan suuhun.
Kesti susilaumalle vain hyvin pieni punainen sekunti kun kaikkien katseet siirtyivät kirkaisun suuntaan. Paitsi sudelle joka nieleskeli kaiken sen saamansa nuoren saalinsa sperman kurkusta alas ja Wilhelmin jonka äskeinen voimakas purkautuminen vei kaiken hänen huomionsa itseensä. Wilhelm ei herännyt vielä silloinkaan kun nainen, joka oli kirkaissut vain hetki sitten veti häntä kädestä mukaansa. Susilauma lamaantui yllätyksestä niin että nainen ja poika pääsi ulos luolan huoneesta.
Metsän halki juoksi melkoinen pariskunta; noin nelikymppinen, tiukkaan minihameeseen ja yhtä tiukkaan, rintoja hyvin esille tuovaan puseroon pukeutunut, hyvin voimakkaasti meikattu,vaalea pitkä tukka tuulessa helmuten, nelikymppinen nainen vieressään alaston äärettömän kaunis nuorukainen, jonka munat hetki sitten tyhjennettynä heiluivat naisen rintojen tahtiin, ja jonka kalun päästä valui jälki purkautumisena valkoista ja paksua limaa metsän kasvustoa lisämään.
Ja uskokaa tai älkää, mutta kyseinen nainen on sosiaalityöntekijä!
Auto odotti heitä metsän reunassa, jos Volvoa voi autoksi kutsua. Ainakin se pelkääjänpaikan istuin sai melkoisen kasteen kun Wilhelm, meidän likainen Willemme istahti siihen. Se olikin ensimmäinen kerta kun poika auton näki, saatikka siihen istumaan pääsi. Auton haju sai uuden muodon Wilhelmin astuessa siihen. Poika yksinkertaisesti haisi, ja haisi pahasti. Nainen melkein oksensi mutta suorutui tehtävästä kuitenkin, eli perille päästiin.
Matka kaupungin siviilisaatioon alkoi mutta mitä sudet siitä kun heiltä vietiin salakavalasti jokailtainen herkku ja mitä Wilhelm itse?


