lauantai 25. toukokuuta 2019

Kesäpojat

Onneksi on kesä!
Pojat ovat silloin kauneimmillaan kesäisen kevyesti pukeutuneena!
Paras kausi on hellekausi!
Silloin pojat eivät pysty pitämään vaatteitaan päällään!



keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Toivottavasti tulee spermarikas kesä!


Oli  yö poikien sisäoppilaitoksessa.
Jiri nukkui Juhan sängyn likellä kahdeksan hengen makuukamarissa.
Jiri odotti että toiset nukahtivat, mikä yleensä tapahtui muutamassa sekunnissa.
Kun hän oli varma että muut koisasivat niin hän nousi verkkaisesti ylös omasta punkasta ja siirtyi vaivihkaa puolisen metriä kohti Juhan sänkyä.
Sääntöjen mukaan poikien on nukuttava pyjama vartalonsa peittona.
Kukaan ei uskaltanut nukkua ilman, sillä joskus yövalvoja saattoi hiipiä huoneeseen ja tarkista asian.
Jirikin on herännyt siihen kun silloinen valvoja oli nostanut häneltä peiton tarkistaakseen nukkuiko poika alasti.
Mielellään valvojat poikien päältä peiton nostaa, se on ilmeistä.
Joskus joku makaa mahallaan ja silloin irstas valvoja voi nähdä pakarapuolikkaat flanellipöksyissä.
Vastaavasti joku poika makaa selällään ja silloin, jos onni valvojalle suo, voi näkyä teltan, eli jäykän elimen nostaman etumuksen.

Jiri  asettaa lähes joka yö itsensä vaaralliseen tilanteeseen lähtiessä sängystä vaeltamaan, mutta hänen mielestä se on kaiken sen arvoista.
Hän siis vierii Juhan punkan äärelle. Polvilleen lattialle asettuen hän nostaa varovaisesti peiton Juhan päältä.
Juha nukkuu yleensä mahallaan, kuten nytkin.
Pakarat lepäävät sängyn reunalla ja sinne myös Jiri asettuu.
Hänen kasvonsa lähestyy noita kauniin pyöreitä pakaroita.
Hänen sieraimiinsa leviää häntä kiihottavaa tuoksua.
Juhan peräpeilin ihanat hajut.
Jiri tekisi mitä tahansa saadakseen päivän päätteeksi, joka ilta, haistaa noita tuoksuja.
Kun hän ei uskalla olla paikalla kauempaa, poistuu hän omaan punkkaansa runkkaamaan.

Seuraavana yönä Juha makaakin poikkeuksellisesti selällään.
Jiri ei tästä hätkähdä, hän tekee kuten yleensä, vetää peiton Juhan päältä, ja antaa kasvonsa vaeltaa nukkujan etumukselle pakaroiden sijaan.
Kyllä hän on saanut haistaa poikien etumustakin ja pitäähän hän senkin tuoksuista.
Ja kuten arvata saattaa, se seisoi jo valmiina.
Sellaiset ne pojat ovat!
Aina jäykkänä.
Tällä kertaa Jiri ei voi vastustaa kiusausta vilkaista jäykkää elintä.
Onhan Jiri nähnyt Juhan elimen aikaisemminkin mutta vain puolijäykkänä.
Esimerkiksi saunassa.
Mutta nyt se seisoo oikein miehen lailla.
Jiri koskettaa pullistusta.
Se on lämmin ja se sykkii niin kivasti.
Pakko sitä olisi ollut vilkaista.
Mutta kun ei!
Juuri kun Jirin käsi oli ojentumassa sitä kohti,  kierähti Juha kyljelleen. Siirsi jalankin vielä siihen esteeksi koukkaamalla sen toisen jalan päälle.
Harmi Jirin kannalta.
Jotain kuitenkin piti tänä yönä vilkaista.
Ja maista.
Haistaminen ei enää riittäisi.
Helppo nuo isohkot, pitkälahkeiset pyjamahousut oli vetää sen verran alas että peräreikä esiin putkahtaa.
Juha kun oli saattanut itsensä juuri sopivaan asentoon.
Pakarat näkyville ja ei kun reikää etsimään.
Ja siinähän se on.
Juhan makoisa reikä.
Ei kun nuolemaan.

KLIKKAA LINKKIÄ: lisää lukemista

http://lutkapojanjutut.blogspot.com/?view=flipcard

perjantai 10. toukokuuta 2019

Naamiaisten orgiat

Juha järjesti naamiaiset sosiaalisen median kautta. Mukaan sai tulla kun naamioi itsensä Kissa Karviseksi, tai RinTin Tin- koiraksi niin hyvin ettei oikeata minää tunnista naamiaisasusta kukaan, ei edes hän itse.
Illan isäntä lupasi olla  lannevaatteinen Tarzan!
Ei mitään muuta päällä kun se lannevaate.
Näin hän lupasi siinä kutsussa ja piti lupauksensa. Ei mitään sen lannevaatteen alla!
Muuta kun omat vehkeet, luonnollisesti.

Naamaisasun pitää olla täydellinen!
Täydellinen kissa tai koira asu, suut, kuonot, käpälät ja korvat kuten näillä oikeillakin eläimillä.
Ja totta kai eläimet kulkevat neljällä jalalla! Ja ääntelevät tietyllä tavalla.
Ei puhetta mistä voisi tunnistaa kuka siinä asun alla piileskelee.
Juha haluaa kuvitella eläimiä ympärillään kun hän on sellaisessa tunnelmassa, tiedättehän?

Aluksi, totta kai, tervehditään. Tai siis vieraat tervehtivät isäntää.
Koirat haistelemalla isännän takapuolta, kissat pyrkimässä heti lämpimään syliin.
Jo heti eteisessä.
Ulko oven avautuessa ensimmäisenä jonossa ollut koira, josta käytämme jatkossa lyhennystä Rin, lähes hyökkäsi oven avannutta Tarzan pukuista isäntää haarojen väliin nuuhkimaa mitä sieltä leviäisi kuonoon.
Se pieni lannevaate ei estänyt Rintiä löytämään leluaan mitä sen mielestä kuului juuri nyt hänelle. Puolijäykkänä se sitten lennähti koiran tarkan hajuaistin eteen.
Toinen Rin painui ovessa seiojan takaosaan jonka puolikkaat käpälällään repäisi erilleen avaten tottuneesti aukon josta toimenpiteestä hänen silmiensä eteen aukeni.
Kissaeläimet, suuret sellaiset, miehenkokoiset, painuivat ohi isännän sohvaa etsimään.

Takapuolella hääräävän Rin pani pitkän koiramaisen kielen sisälle aukaistuun peräreikään samalla kun etupuolen Rin pani parastaan isolla suu aukollaan. Eli Suomeksi imi Tarzanin nyt kivikovaksi kasvanutta kalua sen kun kerkesi. Saaden aikaiseksi illan ensimmäisen kunnon laukaisun aikaiseksi.
Sanomattakin oli selvää että koira söi kaiken. Ja nuoli loput.
Ilta oli vasta alullaan.
Kissat sohvalla odottivat vuoroaan.
Tarzan kunnon isäntänä istahti kissaeläinten viereen nyt ilman lannevaatetta.
Hän esitteli itsensä kissoille, että tässä nyt olen, luojan luoja, Teidän palvelijanne tänä iltana!
 Olkaatte hyvät!
Ja katit olivat!
Hyviä!
 Ja alkoivat nauttia isännästä omalla tavallaan.

Koirat eivät kauan tyytyneet olemaan sivusta katselijoita vaan yhtyivät orgioihin.
Sellaiseksi ilta nimittäin oli muodostumassa.
Yksi kissa imi innokkaasti Tarzanin nänniä ja toinen saman moinen toiminta oli käynnissä sen toisenkin nännin luona. Koirista innokkain oli pallien kimpussa kun suurin oli ottanut kalun toistamiseen suuhunsa. Jotakin kiinnosti Tarzanin kainalokarvat jotka piti nuoleskella, toiselle kelpasi kernaasti varpainen väli.
Mutta kaksipa kissa oli löytänyt varsinaisen aarteen.
Auki repäistyn peräaukon jota piti oikein nuoleskella kahdella kielellä.
Tarzanilta tuli ja tuli  ja eläimet vain imi ja imi.
Jossain soi kello, olisiko ollut hälytyskello!?
Kalu oli aivan märkä!
Aivan kuin sitä olisi imeskelty urakalla.
Lakana se vasta märkä olikin!
Aivan kun siinä olisi naitu?
Itse Juha oli kauttaaltaan märkä!
Hiestä ja alapää aivan jostakin muusta syystä arka ja märkä!
Kello näytti kuutta aamulla!
Pitikö tänään mennä töihin tai jotakin?
Herätyskello lakkasi soimasta.
Ja piti mennä suihkuun...


maanantai 6. toukokuuta 2019

Wilma pitää lämpimästä tuoreesta maidosta

Waltteri, 24- vuotias.
Wilma, 4- vuotias.
Wilma pitää lämpimästä ja tuoreesta maidosta.
Waltteri tuottaa sitä hänelle!

Waltteri on nuori mies, raskaan työn raataja,  onhan hän raksalla töissä, joka lepäilee mielellään työpäivän jälkeen.
Wilma on naaraskissa joka alusta asti löysi mieleisen paikan itsekin levätä kun Waltteri torkkui sohvalla tai sängyssä jalat leveällä.
Ennen kuin Waltteri edes ehtii sulkea silmänsä oli Wilma  hiipinyt hänen haarojen väliinsä levätäkseen itsekin. Kissan pää asettui juuri Waltterin pallien kohdalle. Siinä paikassa oli kovasti lämmin Wilman sulkea omat silmänsä.
Waltteri ei ole tässä vaiheessa riisunut muuta kuin päällysvaatteensa.
Tuoksut ovat sen mukaiset, mutta kissa ei valita. Päinvastoin! Wilma pitää siitä hajusta mikä pään alusta tuottaa.

Eräänä tosi raskaan päivän jälkeen Waltteri näki märkiä unia missä sattui kaikenlaista mutta jonka päätteeksi Waltteri paukahti sellaiset liemet ettei tosikaan. Mutta tosi se oli.
Kun Waltteri sitten siitä heräsi oli Wilma täysissä ateria puuhissa!
Waltteri oli oikeasti laukaissut spermansa pöksyihin. Wilma oli aluksi pelästynyt että mitä nyt tapahtui. Oli nostanut päänsä ja havainnut kaiken sen kosteuden mikä oli yhtä äkkiä syntynyt hänen tyynyynsä. Se haisi mielenkiintoiselta joten Wilma oli alkanut nuoleskella siitä kosteammasta paikasta ja kun se oli maistunut kissalle, oli jatkanut kunnes ei ollut enää mitä syödä.
Se näytti niin tyytyväisen hilpeältä nuolessaan Waltterin spermat tämän pöksyistä että sen illan jälkeen se odotti saavansa sitä joka kerta kun he menivät lepoasentoon, mikä siis tapahtuu lähes joka arki ilta työpäivän päätteeksi.
Tätä ei Wilman pettymykseksi enää toistamiseen tapahtunut. Pettymys näkyi Wilman naamassa joten Waltteri päätti tehdä asialle jotain.

Aluksi Waltteri testasi mitä Wilma tuumaa kun hän alkaa olla alasti iltaisin huoneessaan . Aluksi Wilma hieman piti asiaa outona ja ihmetteli esimerkiksi mikä ihme kapistus heilui isäntänsä jalkojen välissä.
Kun Waltteri istuutui, edelleen alastomana sohvalle, niin Wilma asteli arasti ja verkkaisesti viereen ja kosketti varovaisesti sitä heiluvaa Waltterin haarojen välissä.
Waltteri rohkaisi kissaansa nuolemaan kikkelinsä päätä mitä tämä tekikin. Se piti sen mausta heti ensi kielestä.
Wilma jäi istumaan sohvalle Waltterin viereen kun tämä alkoi vispata kikkeliään kaksin käsin. Kalu jäykistyi heti, eikä nuoren miehen kauan tarvinnut sitä runkata kun sieltä lensi ensimmäinen klimppi sitä Wilman herkkua. Välittömästi tuli toinen melkein saman kokoinen ja sitten kolmas rauhallisempi pamaus, mutta pamaus kuitenkin.
Kun ei enää lypsykään auttanut, kun kaikki oli ilmeisestikin sieltä tullut niin Wilma alkoi syödä sitä kaikesta paikasta mihin sitä oli lentänyt.
Tähän soppaan ei kissa kyllästy koskaan joten tätä samaa leikkiä Wilma vaatii ihan joka ilta oli työpäivä eli ei.
Ja ihan mielelläänhän Waltteri kissalle herkkujaan!

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Poju

Hej, kaikki!
Tulkaa katsomaan!
Poju haluaa näyttää taas aukkonsa, kaikui asuntolan käytävillä jälleen eräänä iltana.
Pojun huone täyttyi nopeasti asuntolan muista asukeista, käytävään asti, vaikka sieltä ei välttämättä näkynyt kuinka kaunis Poju lähes alastomana  makasi sohvalla, jalat nostettuna ylös kattoa tavoittamaan. Hän venytti käsillään peräaukkonsa selkosen selällään, aukinaisena kuin pyöreä onnenpyörän.
Onnenpyörä se asukeille olikin.
Poju kun pystyi pitämään sen herkku reikänsä auki monia minuutteja sulkematta sitä välillä. Sinne pystyi sen aikana työntämään vaikka koko käden, minkä monet tekivätkin.
Hänen kämppäkaverinsa Jussi, joka oli huutanut porukan paikalle, kysyi samalla kun Rele työnsi sormiaan Pojun peräaukosta sen paremmalle puolelle, että vietkö milloin taas pyykin isällesi pestäväksi?
Tänään, kun on pakko! Ei ole enää yhtään puhdasta kalsaria minulla kaapissa.
Isä jo niin malttamattomana odottaa poikansa pyykkejä.
Isä ja äiti elävät erossa mutta Poju vie pyynnöstä pyykit yksinomaan isälle.
Isällä on iso pyykinpesukone mutta niin on äidilläkin.
Poju tietää miksi isä haluaa pestä hänen likaiset kalsarinsa, ja niin tietävät asuntolan muutkin asukkaat, sillä Poju on sen heille kertonut.
Isä kun ei voi koskettaa poikaansa, vaikka haluaisikin maistaa hyvän tuoksuista jälkeläistään, haistaa tämän käyttämiä alusvaatteita, ennen kaikkea alushousuja juuri ennen kun laittaa ne pesukoneeseen.
Näin isä pääsee edes haistamaan ja  maistamaan poikansa tuoksuja eikä vedetä siitä oikeuteen.

Pojulla on varastossa lukusia erikokoisia dildoja ja kumisia tekopeniksiä jotka kaverit saavat työntää häneen peräaukostaan sisälle. Hän kun ei itse pysty tarpeeksi syvälle niitä sinne aukkoonsa panemaan mutta sitä vartenhan kaverit ovat että avittavat. Ja tätä he tekevät enemmän kuin mielellään.

Myöhemmin illalla Poju kertoi isälleen mitä olivat päivällä kämppäkaveriensa kanssa tehneet. Kuinka monta tekopenistä oli hänen peräaukkoonsa työnnetty. Omasta pyynnöstä, tietenkin.
Isällä, joka oli vasta nelikymppinen hyvän näköinen ja vartaloinen terve mies, alkoi penis jäykistyä poikansa tarinaa kuunnellessaan, joten hänen oli pakko pyytää saada avata pyykkikassin nyt heti ja ruveta haistelemaan poikansa käytettyjä vaatteita johon hyvin kasvatettu poika totta kai suostui.
Hän jopa ehdotti että riisuisi itsensä ja antaisi nyt päällään olleet kalsarinsa isälle jolloin isä saisi haistella vielä hyvinkin lämpimät ja tuoreet poikansa hajut niistä, johon isä tietenkin suostui oitis. Saisi taas kerran samalla kun haistelisi ja maistelisi poikansa lämpimiä alkkareita ihastella tämän nuorta, kaunista vartaloa.

Vähän myöhemmin Poju valitti isälleen että työpaikallaan naispomo pompotti häntä, lähettipoikana kun työskentelee samalla kun opiskeli.
Isä lupasi hoitaa naisen, ja niin se myös teki. Soitti Pojun työpaikkaan ja ilmoitti että poika ei tule enää töihin jos kyseinen nainen pysyy hänen pomonaan.
Seuraavana päivänä Pojun pomo oli vaihtunut hyvän näköiseksi nuoreksi mieheksi josta on paljon kerrottavaa...

lauantai 4. toukokuuta 2019

Katseenvangitsija


Kampaamoparturi Kolhoosi on kuuden hengen  kampaamo ja parturi liike josta kolme oli miespuolista ja kolme naisia. Jokaisella oli oma asiakaskuntansa ja oma tuolinsa missä työskenteli.
Rikas Härski Artikainen oli nelikymppinen mies joka kävi liikkeessä säännöllisesti.
Hänen parturinsa oli kaupungin katseenvangitsija Juho Saarto, pari kymppinen komistus joka pukeutui värikkäästi, oli aina iloinen, ulospäin suuntautunut ja välitön tyyppi josta kaikki pitivät. Hänellä olikin asiakkaita enemmän kuin muilla Kolhoosissa.

Tänään Härski näköjään tulee liikkeeseemme, vinoili Hiski kun havaitsi Juhon pukeutuneen mustiin kireisiin nahkahousuihin.
Niin tuleekin, iltapäivällä, vastasi hymyillen Juho, kaikki kun tiesivät Härskin mielihalun tullessaan parturoitavaksi.
Heti ensimmäisen käynnin jälkeen Härksi pyysi parturinsa pukeutuvan nahkapöksyihin seuraavalla kerralla. Hän kun oli mieltynyt nahkaan lähettyvillään. Hänen suosikkiravintolankin miespuoliset tarjoilijat pukeutuivat nahkaan aina kun tiesi Härskin porukan tulevan iltaa viettämään.
Samoin parturissa Härksi mielellään haisteli nahkahousujen tuoksuja samalla kun Juho parturoidessaan pyörii hänen ympärillään.

Todistuksena katseenvangitsijan ominaisuudestaan Juho mielellään kertoi tarinan siitä kun hän viime viikolla tuli kaupasta ulos ja häntä vastaan tuli erittäin komea harmaahiuksinen herrasmies joka tuijotti herkeämättä Juhoa ja kun he kohtasivat mies pysäytti Juhon, pyysi anteeksi, esitteli itsensä kansainvälisen huippumuotiliikkeen agentiksi.
Miehellä oli kuulemma silmää mies kauneudelle, ja  kehui Juhoa maasta taivaaseen.
Juho oli miehen mukaan maailmaluokan tähti mallimaailmassa jos tämä nyt tulisi heidän firmansa malliksi, antoi käyntikorttinsa, pyysi ottamaan yhteyttä jos helppo rahaa kelpaa.
Juho soittikin seuraavana aamuna ja sopii tapaamisesta miehen toimistossa joka olikin näyttävän oloinen, ei niin tavallinen konttori.
Paikalla oli miehen lisäksi pari kolme muutakin miestä. Yksi heistä oli kuvaaja joka innostui heti Juhon nähdessään.
Puhelimessa jo sovittiin että otettaisiin sellainen kuva sessio. Kautta rantain mies sai sanotuksi että jos sitten panet sellaiset näyttävän näköiset alusvaatteet, jos kuvaaja haluaa ottaa vähän rohkeampiakin kuvia. Juho oli siis valmis sellaisiinkin kuviin missä ei välttämättä vaatteita tarvittaisiin. Tällaisia kuvia oli sitten otettu enemmänkin, sekä vaatteet päällä että ilman.
Härski halusi tässä vaiheessa varmistuksen!
Otettiinko sinusta kuvia ilman rihman kiertämää?
Otettiin! On minusta ennenkin otettu alaston kuvia, ihan nettiä varten.
Minä haluan nähdä sellaisen kuvan, sanoi Härski välittömästi!
Samoin me, huusivat työkaverit yhdestä suusta.
No, Juho lupasi näyttää, olihan ne netistä katsottavissa vaikka heti kännykän kautta.
Siinä se loppupäivä kuluikin kun kaikille halukkaille asiakkaille pyynnöstä näytettiin kaikki kuvat katseenvangitsija Juhosta!

perjantai 3. toukokuuta 2019

juttuja


Näin kohtasin Jounin:

Hieman syrjässä keskikaupunkia on pieni rantapuisto jossa kesä päivisin ihmisiä on paljonkin.
Iltaisin rannan ääressä kalastellaan, mutta näin myöhään siellä ei liiku ihmisiä kuin satunnaisesti.
Polun ja meren välissä seisoo vanha puinen penkki, johon olin matkalla hieman lepäämään ja ajattelemaan.
Jo kaukaa näin että penkissä istui joku.
Hiiviskelin vähän lähemmäksi, osaan kulkea hiljaa jos on tarvis.
Nimittäin aavistelin että istuja on nuorukainen, silhuetti näytti siltä.
Tämä istui jalat leveällä ja jo kaukaa näin että istujalla oli isohkot lantiofarkut jalassa.
Tällä oli jotakin sylissä ja mitä lähemmäksi pääsin aavistukseni osui kohdalleen.
Sekä se aavistus että istuja oli nuori mutta myös epäily siitä mikä hänellä oli kädessä, eli sylissä.
Hän leikkii nimittäin kalullaan!
Hänellä oli sepalus auki ja kyrpä ulkona millä hän pelasi.
Sitten hän havaitsi jonkun tulevan, eli minut ja hän pani salamana vehkeensä takaisin talliinsa.
Minä pysähdyin hänen kohdallaan ja sanoin ettet minun vuokseni tarvitse lopettaa mitä olit tekemässä. Päinvastoin, haluan katsella kun leikit sillä.
Tässä nyt vai, hän kysyi epäluuloisesti?
Tallisi ovi on edelleen auki, et ehtinyt edes sulkea sitä. Ota hevosesi takaisin esiin ja ulkoiluta sitä toistamiseen. Se tuntui pitävän siitä, vastasin ja jatkoin;
Nouse ylös ja ota pelivehkeesi reippaasti ulos.

Pojan nimi oli siis Jouni.
Hän nousi kiltisti ylös penkistä, pani kätensä tallin ovesta, eli sepalusaukosta sisälle ja veti sieltä puolijäykän kalunsa takaisin ulos.
Mennään tunne syrjään, tuon ison pensaan taakse. Saatko myös pallit esille?
Saanhan näin isoista farkuista, otanko nekin, hän kysyi samalla kun kävelimme jonkin matkan ison pensan viereen?
Ota ihmeessä. Eihän noin kauniita elimiä saisi piilottaa ensinkään! Sinun pitäisi kävellä aina kalu ja pallit housujen ulkopuolella. Heilutella niitä iloisesti vastaan tulijoille. Ne ovat tosi kauniit!
Olimme saapuneet ison pensaan äärelle.
Jouni heilutteli niitä pallejaan mutta kyrpä alkoi jäykistyä niin kovaksi ettei enää paljoa heilunut.
Saanko koskea sitä? Ottaa sen käteeni?
Jouni nielaisi ja hiljaa nyökkäsi.
Otin sen tukevaan otteeseen.
Puristin sitä hellästi.
Tunsin kuinka se sykkii kädessäni.
On se kaunis, kehusin uudestaan,
Sen pitäisi olla aina näkyvillä, kuuletko?
Itseasiassa olen usein ajatellut ottaa sen esille kaupungilla, Jouni alkoi selitellä.
Antaisin kullini ja pallini heilua vapaasti. Seuraisin kuinka kaikki ne vastaantulevat miehet ja miksei naisetkin katselisi himokkaasti suoraan jalkojeni väliin. Illalla sitten runkatessani uneksin kuinka kaikki ne kadulla tapaamani miehet nuolisivat minua kaikkialta. Hyväilisivät, runkkaisivat ottamalla suihin.
Panisivat vuorollaan minua.
Mulla tuli kusihätä, hän keskeytti yhtäkkiä.
Saanko kusta samalla kun pidät mulkustani kiinni?
Totta kai saat. Minä ohjaan mihin kusikaaresi menee...
Häneltä alkoi saman tien keltainen voimakkaan tuoksuinen kusi valua ja sitten lentää mihin minä sen kädelläni ohjasin.
Hänellä alkoi kalu kaikesta tästä jäykistyä yhä kovemmaksi.
Sitten kun kusen tulo ehtyi, kysyin saanko ottaa sen suuhuni?
Totta kai saat!
Minä polvistuin hänen eteensä. Nuuhkin kusista kullin päätä. Vedin terskan esinahan alta esille.
Nuolin palleja.
Nuolin terskan päätä.
Otin sen rohkeasti suuhuni ja aloin imeskellä sitä intohimoisesti.
Hän oli tosi herkässä, en kauan saanut maiskutella kun häneltä alkoi tulla.
Suuni täyttyi hetkessä ja jouduin luovuttamaan suuremman osan maan äidille.
Hän voihkii ja ulvoi ja pursutti paksua mehuaan mantere täyteen...lähes.
Kun sain nielaisumekanismini taas kuntoon sovimme tämän mukavaksi harrastukseksi ja että sitä pitää ehdottomasti harrastaa jatkossakin...


Oli Joonas, Wille, Aleksi ja Skype.
Ja naapurin setä jolla tietokone auki juuri nyt.
Wille lupasi kuvata pienellä mutta tarkalla kameralla joka oli yhteydessä Joonaksen tietokoneeseen.
Naapurin setä olen minä ja minä olen se onnellinen joka asuu Joonaksen naapurissa.
Meillä kun on Skype- yhteys ja aikataulu joka pitää...

Joonas makasi sängyssä ja ohjeisti kuvaamisessa tottumatonta kaveriaan ottamaan kuvaa varpaista tarkoittaen lenkkareistaan sillä pojat eivät olleet riisuneet muuta kuin päällysvaatteet.
Siitä jatkat hitaasti kohti nivusiani. Pysähdy etumukseni kohdalla. Pysäytä kuva siihen hetkeksi.
Laitan käteni kullini kohdalla. Nyt voit jatkaa kohti kasvojani. Hymyilen kameralle irstaasti.
Nyt nousen ylös sängystä, jatka kuvaamista.
Kuvaan ilmestyy Aleksi.
He suutelevat intohimoisesti. Huomaan heti että ovat pussanneet ennenkin. Nimenomaan keskenään.
Kameran linssi rakastaa poikien kauniita kasvoja.
Seuraa pientä häiriötä, kamera pyörii hallitsemattomasti kuvaten hetken aikaa kaikkea muuta kuin poikia kunnes Wille saa sen taas hallintaansa.
Häslingin aikana Aleksi oli poistunut kuvasta vähäksi aikaa.
Joonas on yksin ja alkaa riisuuntua.
Willen kuvaus jatkuu.
Kuvaa kasvojani kun hymyilen. Siitä jatkaa zoomausta alaspäin.
Vedän t- paitani pääni yli. Kuvaa nännejäni.
Jatka alaspäin kun avaan farkkujeni nappeja. Avaan vetoketjun ja työnnän käteni siitä aukosta sisälle. Kuvaa välillä taas kasvojani, voi jumalaut´ kun olisi toinenkin kamera.
Nyt taas alemmas kohti farkkujen etumusta kun avaan ne ja annan pudota koko helahoito alas kohti lattiaa. Mulla on valkoiset alkkarit.
Kuvaa kun riisun ne...
Mulla seisoo...
Aleksi palaa kuvaan...
Hän alkaa imeä jäykkää nuorta penistä...
Tottuneesti!
Lopeta imeskely...muuten multa tulee liian aikaisin...
Wille, seuraa minua ja kuvaa kun menen takaisin sänkyyn...
Haluan näytellä kameralle kaiken...
Joonas menee sänkyyn kontalleen...pyllistää linssille.
Avaan reikäni kameralle...
Zoomaa ihan lähelle aukkoa jonka aukaisen sinulle...
Joonas nojasi polvillaan,  nelinkontin, aivan kuin koira poikkeuksena vain että koiralla on huomattavasti karvaisempi peräaukko.

Työnnä kameran linssi sisälle aukkooni...kuvaa sitä ensin vähän kauempaa...kun levitän reikäni auki...Aleksi, auta minua venyttämään aukkoani selkosen selälleen kun en itse tässä asennossa kunnolla pysty...
Aleksin kädet tulivat ruutuun kun hän venytti Joonaksen pyöreän aukon yhä vaan leveämmäksi.
Wille työnsi linssin pikkuhiljaa reikään, syvemmälle ja syvemmälle.
Ruudussa ei kylläkään hetken näkynyt muuta kuin mustaa, ja kirkkaan punaista, todennäköisesti Joonaksen tunnelin veriset seinämät.
Vedä kamerasi hiljaa takaisin...en kestä enää kauan...
Sitten kun linssi oli ulkona niin Joonas käski zoomata hieman kauempaa että roikkuvat pallit tulivat kuvaan mukaan.
Kalu ei roikkunut, se oli kovana, sen pää Joonas työnsi jalkojen väliin näkyviin.
Siitä valui peittoon kirkkaan väristä esilimaa.
Poikien kiimalimaa!
Joonas valitti koko ajan että häneltä on tulossa.
Niin meiltäkin, inisivät myös hänen kaverinsa.
Runkatkaa liemenne aukkooni
Yrittäkää osua napakymppiin, eli reikääni ja yhtä aikaa!
Yritä koko ajan kuvata, Wille!
Wille kyllä varmasti yritti, mutta kuva tärisi ja vilahteli välillä katossa ja peitossa mutta kun se taas rauhoittui näkyi kuvaruudussani kauniit pakarat minkä keskellä aukko ja aukko täynnä valkoista poikakermaa...


 

 

Naapurin poika huolsi mopoaan pihalla aivan ikkunani alla.
Kun hän kumartui niin hänen lantiomalliset farkkunsa paljasti hänen pukeutuneen valkoisiin kalsareihin.
Joonas, se oli naapuripojan nimi, asusti isänsä kanssa, olenkin antanut itseni ymmärtää että hän on avioerolapsi jonka huoltavuus on annettu äidin sijasta isälle.
Sitä ihmettelin myös josko isä on ostanut teini ikäiselle pojalleen noin seksikkään valkoiset alushousut?
Poika on tietenkin itse ollut valitsemassa.
Jatkoin katselua joka olikin paras harrastukseni; poikien tiirailu.
Joonas kumartui vielä enemmän tehdäkseen jotain tärkeää mopolleen ja farkut valuivat vielä hieman alemmas.

Huomasin että Joonaksen kännykkä oli siinä ihan hollilla.
Tekstasin hänelle jotta kumarru lisää vaan niin maisemat paranevat!
Hän käänsi päänsä ikkunani päin, virnisti, näytti keskisormeaan ja hymyili.
Pyllistä lisää vaan ikkunaan suuntaan niin maisemat sen kun paranee!
Kuuliainen naapurin poika kumartui oikein kunnolla pyllistäen ikkunani päin ja sen lisäksi avitti farkkujaan käsillään valumaan lisää niin että ne valkoiset alushousut tulivat kunnolla esiin.
Pane yhden sormen pakarasi siihen kohtaan missä reikäsi on!
Hän tekikin näin.
Työnnä nyt sen sormen alushousukankaan läpi reikääsi.
Työnnä kunnolla!
Syvälle sisällesi vaan!
Joonas änkii sormensa niin syvälle kun joustava kangas antoi periksi.
Vedä sen nyt pois reiästäsi,
Nuuhki sitä sekä maista ja tekstaa miltä se mielestäsi maistui.
Minä kun niin kovasti toivoin saavani itse maistaa tuota sormea.
Hän tekstasi vastauksena että maistui samalta kuten aina kun olen leikkinyt sormellani itseni kanssa.
Pidän hajustani ei sille mitään voi.
Sitten hän kääntyi ikkunani suuntaan ja osoitti etumustaan.
Farkkuihin oli ilmestynyt tumma läikkä.
Haluatko sinä maista tätä?
Vastasin totuudenmukaisesti että  usko huviksesi että todella maistuisi!
Joonas naputti vielä kerran;
No, mikset tule ottamaan ja nuolemaan  sitä?
Ja tarkistamaan miltä alkkarini nyt näyttää!
Pesemään sen taas puhtaaksi kielelläsi...
Onhan minulla aikaa.
Eläkeläisellä muuta olekaan kuin aikaa.
Ja rahaa...
 

Opettajatuttuni, Väinö, kertoi mielellään poikaopistoajoiltaan tarinoitaan minulle koska tiesi olevani kiinnostunut samoista asioista kuin hän. Siis kun hän oli opettajana poikaopistolla.
Väinökin on jo eläkkeellä ja kulutamme toistemme aikoja usein ja intensiivisesti.

Jo luokkaan astuessaan, avatessaan luokan oven, opettaja lähes kaatui ilmanpaineesta.
Luokassa oli semmoinen testosteronin, hien, hengityksen, syljen ja pierun sekamelskan aalto joka toivotti opettajan tervetulleeksi luokkaan mutta oli samassa kaataa hänet.
Pojat ovat kauniita, mutta myös haisevia muistuttaa, Väinö usein ja olen samaa mieltä. Omasta mielestäni pojat kuitenkin tuoksuvat, eivät haise.

Väinö tarkkaili luokkaa istuutuessaan omaan pulpettiinsa.
Kaikki oppilaat istuivat jalat leveällä ja kaikilla, lähes kaikilla oli farkut jalassaan. Joillakin tiukat farkut ja joillakin hyvinkin löysät, mutta farkku oli yleisin asu.
Sieltä  poikien haaroista Väinö saattoi kuvitella tuoksut ilmaantuvan luokkahuoneeseen.
Että hän sitten piti työstään poikaoppilaitoksessa.

Hän kertoi mielellään, ja minä kuuntelin mielelläni, kuinka hän usein seisoi oppilaan takana tarkistaakseen jotain tehtävää mitä poika oli tekemässä.
Hän kumartui mahdollisimman lähelle oppilastaan tunteakseen tämän tuoksut sieraimissaan.
Hänellä kun oli lapsesta saakka ollut hajuaisti paras aisteistaan  ja se oli parantunut vielä siitä vuosien kuluessa.
Samalla kun hän kumartui poikaa kohti hän saattoi tutkiskella tämän haaroja.
Hän oli niin toivonut voivansa kumartua lähemmäksi oppilaan haarojen väliä voidakseen nuuhkia niitä makoisia hajuja sieltä.

Erityisen kiinnostunut hän oli oppilaasta jonka nimi oli Joonas. Tämä kun oli aina niin himottavan halutun tuntuinen. Tuntui siltä että tämä vaalea nuorukainen oikein odotti että opettaja tekisi hänelle jotain tuhmaa.
Parhaansa Väinö yritti.

Kuten kerran Joonaksen selän takana kun hän kumartui niin lähelle että kuuli ja haistoi tämän hengityksen.
Väinö siirsi kätensä vaivihkaa Joonaksen etumukseen kun tämä sitä niin kovasti näytti eleillään toivovan.
Opettaja tunsi välittömästi Joonaksen kovaksi kasvaneen elimen sykkivän iloisesti kun siihen koskettiin. Sitä sekin oli kovasti toivonut. Sen se osoitti päästämällä farkkuihin esiliemitipan.
Väinön käsi kostui mutta tämä ei luovuttanut vaan otti kalun kahta kovempaan syleilyyn. Painoi nyrkkinsä irvistäen elimeen jolloin se luovutti ja päästi raskaamman luokan lastin sekä opettajan käteen että farkkuihin.
Väinö lupasi siinä hiljaa itsekseen ettei pese kättään koskaan enää.
Opettaja nousi ylös ja näki Joonaksen märän kohdan etumuksessa.
Se toki kuivuisi ennen kun Joonaksen tunti loppuisi ja hän nousisi pulpetistaan ylös.
Märkä kohta farkkujen etumuksessa ehtisi siihen mennessä kuivua...
 

 

Kolhoosissa täytyy jakaa keittiö sekä yhteinen oleskeluhuone, pieni makuusoppi on ainoa oma yksityinen paikka mihin voi käpertyä omine ajatuksineen. Soppiin mahtuu juuri ja juuri yhden hengen sänky, eikä sitten paljon muuta.
Vessa ja kylpyhuonekin oli yhteinen.

Maunu oli hyvin tietoinen Ellan työvuoroista sairaanhoitajana.
Ovet kolhoosissa kaikkiin huoneisiin oli aina auki, lukkoja ei niissä edes ollut.
Maunu, kuten muutkin pääsivät vapaasti jopa toisten makukammioihin ja sitä tilaisuutta Maunu käytti ahkerasti hyväkseen.
Ensimmäisellä kerralla Juha nukkui pyjamassa.
Maunu osaa hiipiä hiljaa eikä Juha varsinaisesti siihenkään herännyt kun Maunu nosti tämän päältä peiton yllättyen niistä pyjamasta tosi pahasti.
Ei ollut uskonut että nuori mies käytti pyjamaa öisin!
No, tämä pikku harmi mies pystyi kääntämään edukseen.
Hän alkoi nuuhkia pyjamahousujen haaroja!
Olihan niissäkin sitä mitä Maunu oli hakemassa.
Juhan tuoksuja ja hajuja mihin mies oli rakastunut niinä viikkoina kun oli kolhoosissa Juhan kanssa asunut.
Juha oli ehkä vain nukkuvinaan, antoi joka tapauksessa Maunun rauhassa touhuta jalkojensa välissä, mitä nyt muutenkin vauhdikas elin alkoi vähän jäykistyä. Rehellisesti sanoen, ei se ihan veltto ollut alussakaan kun Maunu huoneeseen saapui ja leikkiin ryhtyi.
Maunu nauttii Juhan tuoksuista aikansa ja hiipi sitten takaisin omaan soppiin.

Seuraavalla kerralla Juha oli alasti ja vielä ilman peittoa.
Hän makasi keskellä vuodetta poikittain niin että pää oli seinään päin ja jalat oveen päin.
Sänky oli leveydeltäänkin niin pieni että pää retkotti sängyn laidan yli ja jalat oli tietenkin tukevasti lattialla.
Ne jalat olivat hyvin leveällä, kovat karvaiset pallit lepäsivät jalkojen välissä mutta itse kuningas, se ei levännyt.
Se oli huippukunnossa!
Jäykkänä kuin sotilas vartiossa!
Kovana kuin maailman vahvin kanki.
Se sanoi tulijalle olevansa valmis. Ota minut!
Maunukin oli toki valmis.
Yön ateria oli katettu, ja vain hänelle.
Niinpä hän hyökkäsi sen kimppuun eikä odottanut sekuntiakaan.
Hän nuuhkii haarojen väliä, nuoli karvapalloja jotka tunkivat itsensä väkisin Maunun avoimeen suuhun.
Havaitsi halkeamassa reiän johon tunkea kostean kielensä, niin syvälle kun siinä asennossa vain oli mahdollista.
Juhan nakki sen kuin kypsyi.
Se sykkii rajuimmin kuin koskaan.
Sen oli otettava seuraavaksi syleilyyn.
Ja siinä se olikin; pääateria!

Turo ja Aki eivät voineet olla kuulematta ääntelyä viereisestä huoneesta.
Kun pojat näkivät mitä oli tekeillä Juhan huoneessa eivät pystyneet vastustamaan vaan yhtyivät leikkiin.
Kolhoosissa kaikki on yhteistä!
Ja Juhasta oli syömistä kaikille halukkaille.
Pojan vartalo on kuin tutkimaton aarreaitta.
Turo sekä Aki söivät aluksi Juhan avoimia kainaloita.
Siitä nänneihin ja voihan vaihtaa paikkoja, yö kun on pitkä.
Kukaan ei omista varsinaisesti mitään ja kaikki omistavat kaikkea!
Juha on sen arvoista!


Kolhoosissa asuva Juha  ja hänen tyttöystävänsä Ella olivat ostoksilla. Oltiin ostamassa Juhalle uudet kireät farkut. Ella halusi ehdottomasti mukaan makuutuomariksi, ei oikein luottanut nuoreen miesmyyjään farkkuliikkeessä. Tämä kun kovasti mielellään tuuppasi itsensä sovituskoppiin etenkin jos asiakas oli vähänkin paremman näköinen.
Edellisellä kerralla kun nuoret kävivät tässä samassa liikkeessä niin tämä itsekin ihan hyvännäköinen myyjä oli mennyt Juhan kanssa samaan sovituskoppiin ja kourinut häntä kun Juha oli riisunut farkkunsa sovitellakseen uusia.
Ei Juha sellaisesta mielensä pahoittanut, mieluumminkin päinvastoin, piti siitä.
Ella ei  ollut asiasta samaa mieltä Juhan ja myyjän kanssa.
Myyjä selitti tietävänsä millaisen asiakkaan kanssa voi näin tehdä ja tunsi heti Juhan nähdessään että tämä pitäisi ihan varmasti siitä.
Hyvä ihmistuntija siis.

Tällä kertaa Ella itse halusi mennä samaan sovituskoppiin poikaystävänsä kanssa.
Varmistamaan, että poikaystävän hyvänkokoiset pakarat näkyisivät uusissa farkuissa.
Että etumus paljastastaisi mitä herkkuja tyttöystävä saa kun haluttaa.
Myyjä vuorostaan paljasti yhden hyvän kikan jos haluaa vartalonmuotoiset farkut;
Kotona pitää mennä lämpimän suihkun alle farkut jalassa!
Näin niistä kutistuu täydellisen vartalonmukaiset farkut jotka paljastaa kaiken!
Aivan kuin olisi alasti farkut jalassa!

Kotimatkalla kolhoosiin viestittivät nuoret muille että valmistautukaa Juhan uusien farkkujen esittelyyn.
Samalla he twiittasivat että siellä oltaisiin valmiita seuraamaan miten ne uudet farkut saadaan vartalonmukaisesti vihjaamalla että kylpyhuone on sitten varattu!

Kaikki olivat paikalla;
Turo ja Aki, kaksi nuorukaista jotka seurustelevat, sekä Maunu, porukan vanhin ja sinkku.

Juha asteli uudet kireät farkut jalassaan suoraan kylpyhuoneeseen suihkupidikkeen alle ja ei kun hana auki.
Ei ottanut edes uuden vartalonmukaisen t- paidan yltään.
Seisoi suihkun alla ja ihmiset hänen ympärillään yrittivät pysyä kuivana.
Juha itse oli likomärkä, vaatteet päällään!
Tällä tavalla t- paidasta sekä uusista farkuista tuli vartalonmukaiset josta näkyi kukkulat ja kummut missä vaan niissä liikkui.
Juha tuli juosten kotiinsa tyttöystävänsä, avovaimon, ehkä  tulevan vaimon, Ellan luo hengästyen.
Olen tänään hikoillut töissä kovasti, juossut autoon ja autohallista tänne, sanoi Juha tervehdykseksi Ellalle kun oli ehtinyt sulkea juuria ja juuri ulko-oven.
Haista tuoksunko haarojen välistä villisti?
Ella kyykistyi poikaystävänsä eteen heti eteisessä ja nuuhkii Juhan jalkojen väliä tämän seistessä siinä haarat leveällä.
No, kysyi hän malttamattomana, haisenko?
Haiset, vastasi pontevasti Ella ja jatkoi nuuhkimista.
Odota, anna minunkin haistella itseäni, keskeytti Juha Eilan mieliteon.
Nimittäin ihan mielellään Ella haistelee poikaystävänsä haaroja lähes joka ilta mutta nyt Juha oli pitänyt näitä samoja kireitä farkkuja viikkoja vain sen vuoksi että voisi myös itse haistella itseään.
Hän riisui farkut jättäen itselle vain alushousut.
Ne riisuttaisiin myöhemmin.
Nyt oli aika riisua farkut, nostaa ne nenän eteen ja imeä itseensä niiden voimakkaita tuoksuja.
Tosi voimakkaita hajuja, totesi Juha jatkaen farkkujensa haarojen nuuhkimista Ellan odottaessa kiltisti vuoroaan.
Nyt on kalsarien vuoro, totesi Juha vihdoin ja viimein ja ojensi farkut Ellalle, riisui alushousunsa alkaen nuuhkia äänekkäästi niitä.
Näistä vasta tuoksuja tuleekin, haista sinäkin, sanoi Juha ja antoi housunsa välillä tyttöystävälleen.
Haluatko tätä ennen kuin menen suihkuun, kysyi Juha osoittaen seisovaa elintään?
Nyt heti vaan. totesi siihen Ella.
Haluan imeskellä sitä ensin.
Ja niiden pitää tuoksua silloin muulta kuin saippualta.
Sitten vasta syömään!

kaipaus



Katson mielelläni ikkunasta ulos kuten tunnetaan.
Istun nimittäin rullatuolissa.
Ostin sellaisen kun halvalla sain.
Onhan sillä käyttöä, ainakin elämäni jossain vaiheessa.
Käytän sitä myös asuntoni ulkopuolella.
Tämä seuraava tapaus, josta ajoin kertoa, sattui istuessani tuolissani, joka on luonnollisesti akkukäyttöinen, kaupungilla kadun varressa  liikennevaloissa.
Kolme teini- ikäistä poikaa seurasi minua jonkin aikaa.
Heillä kaikilla oli löysät isokokoiset lantiomalliset, kauhtuneet  farkut jaloissaan ja t- paita ylävartaloa piilottamassa.
Rullatuolissani ei varsinaisesti näy että se on akkukäyttöinen.
Kaikilla oli rullalauta kainaloissaan, eli olivat skeittaajia.
Pöksytkin olivat sen malliset, että kalsarit näkyvät kaikilta.
Yksi heistä oli erityisen söpö.
He astuvat eteen ja yksi heistä tiedusteli että tarvitsenko ehkä apua?
En ollut uskoa korviani ja täysin tolaltani vastasin että pärjään kyllä, asun takanani olevassa talossa, mikä kyllä piti paikkansakin mutta samalla menetin jotain arvokasta.
Söpöjen nuorukaisten söpöä seuraa.
Kirosin tyhmyyttäni vielä illallakin, itsekseni, sillä kaipasin seuraa.
Poikien seuraa!
Söpöin heistä pelasi koko ajan taskubiljardia, ihan häpeämättömästi käsi hänen taskussaan kävi ylikierroksilla.
Ja minä, tyhmyri, olisin niin mielelläni pelannut hänen biljardipalloillaan...
Näin tämän söpöliinin onneksi vielä monta kertaa, ja aina niissä kauhtuneissa vanhoissa lantiomallisissa farkuissa. Kalsarit tosin joka kerta erilaiset, nehän vilkuttavat iloisesti katselijoille farkkujen alta.
Poika oli vankkumaton skeittaaja, aina skeittilauta mukana, kavereiden kanssa mutta joskus yksin.

Minä istuin puistonpenkillä eräänä kauniina kesäpäivänä, niitä kauniin lämpöisiä päiviä kun on riittänyt täällä VarsinaisSuomessa, nuorison suosiman skeittipaikan lähistöllä.
Minä en ymmärrä skeittaamisesta mitään, muuta kun sen, että sitä harrastavat lökäpöksypojat kalsarit vilkkuen.
Tämä söpöliini käveli hiljaisella vauhdilla ohitseni, ja minä kiittelin kohtaloani, taas kerran.
Kohtalo oli taas kerran tuonut silmieni iloksi, eteeni tuollaisen herkkujen herkun.
Seurasin katseellani ohimarssia.
Kuvittelin kuinka hänen biljardipallonsa heiluivat löysissä pöksyissä. Hänen pakaransa keinumista en tarvinnut kuvitella, sillä niin ne kauniisti keinuivat silmieni alla hänen ohittaessa minut muina miehenä. Vaikka farkut olivat tosi löysät hänen hyvin muodostuneet pyöreät pakaransa tulivat hyvin esille.
En enää pystynyt vain istumaan penkissä vaan nousin siitä tallustelemaan pojun perään.
Hän ei missään vaiheessa huomannut että häntä seurataan, hän ei edes varmaan nähnyt miestä penkissä. Olin hänelle näkymätön mies, ja sellaisena myös halusin pysyä.
Minä seurasin silmät kovana keinuvia pakaroita ja voin vakuuttaa että silmäni eivät olleet ainoat kovat kropassani.
Sitten alkoi tapahtua.
Olimme metsätiellä ja tämä söpö siirtyi vaivihkaa mutta nopealla liikkeellä tien yli.
Hänellä oli pissahätä ja minä kiittelin kohtaloani toistamiseen puolen tunnin aikana.
Minullakin täytyi olla tai vähintäänkin tulla kusihätä.
Minäkin siirryin pois valtatiestä, mutta mahdollisimman näkymättömänä.
Minä osaan siirtyä paikasta toiseen ilman erityistä melua.
Hän ei edelleenkään huomannut minua tai sitten ei välittänyt, tai mikä parasta, halusi minun seuraavan häntä. Tiedä noista nuorista jatkuvassa kiimassa kun ovat.
Olin ehtinyt juuri ja juuri ajoissa paikalle kun söpö avasi pöksynsä.
Mutta ei sitten avannutkaan!
Vaan?
Hän veti elimensä ulos housunkauluksesta!
Vähän hänen tarvitsi vetää pöksynsä alemmas ja niin tämäkin temppu onnistui.
Kiittelin kohtaloani kolmannenkin kerran kun pojun pyöreän kiinteät pakarat tuli esiin hänen vetäessään farkkunsa yhä alemmas suorittaakseen tyhjennyksen paremmassa asennossa.
Se pakarahalkeama sai minut järjiltäni.
Jotain ääntä järjen menetykseni aiheutti sillä poju kääntyi minua kohti.
Hän heilutti kädessään puolijäykkää kaluaan josta valui vielä keltaista vettä.
Sitten hän tunki elimensä takaisin pöksyihinsä josta ihan varmasti tippoja lirahti alushousuun aikamoinen määrä.
Nosti samalla housut ylös ja lähes juoksi takaisin tielle.
Minä jäin paikoilleen kuin paikkaan kasvanut puu.
Hän ei sittenkään ollut unelmoinut jonkun tulevan tirkistelemään kun hän pissaa.
Hänellä oli vain kusihätä josta hän haki helpotuksen pikaisesti ja minä raukka menin häiritsemään häntä irstailla mielikuvillani.
Taas kerran mielikuvitelmani teki kepposen ja tällä kertaa en kiittänyt kohtaloa!

kaksi tarinaa




Juha tuli juosten kotiinsa tyttöystävänsä, avovaimon, ehkä  tulevan vaimon, Ellan luo hengästyen.
Olen tänään hikoillut töissä kovasti, juossut autoon ja autohallista tänne, sanoi Juha tervehdykseksi Ellalle kun oli ehtinyt sulkea juuria ja juuri ulko-oven.
Haista tuoksunko haarojen välistä villisti?
Ella kyykistyi poikaystävänsä eteen heti eteisessä ja nuuhkii Juhan jalkojen väliä tämän seistessä siinä haarat leveällä.
No, kysyi hän malttamattomana, haisenko?
Haiset, vastasi pontevasti Ella ja jatkoi nuuhkimista.
Odota, anna minunkin haistella itseäni, keskeytti Juha Eilan mieliteon.
Nimittäin ihan mielellään Ella haistelee poikaystävänsä haaroja lähes joka ilta mutta nyt Juha oli pitänyt näitä samoja kireitä farkkuja viikkoja vain sen vuoksi että voisi myös itse haistella itseään.
Hän riisui farkut jättäen itselle vain alushousut.
Ne riisuttaisiin myöhemmin.
Nyt oli aika riisua farkut, nostaa ne nenän eteen ja imeä itseensä niiden voimakkaita tuoksuja.
Tosi voimakkaita hajuja, totesi Juha jatkaen farkkujensa haarojen nuuhkimista Ellan odottaessa kiltisti vuoroaan.
Nyt on kalsarien vuoro, totesi Juha vihdoin ja viimein ja ojensi farkut Ellalle, riisui alushousunsa alkaen nuuhkia äänekkäästi niitä.
Näistä vasta tuoksuja tuleekin, haista sinäkin, sanoi Juha ja antoi housunsa välillä tyttöystävälleen.
Haluatko tätä ennen kuin menen suihkuun, kysyi Juha osoittaen seisovaa elintään?
Nyt heti vaan. totesi siihen Ella.
Haluan imeskellä sitä ensin.
Ja niiden pitää tuoksua silloin muulta kuin saippualta.
Sitten vasta syömään!
 
Naapurin teini- ikäisen pojan isä lähes asuu paikallisessa ravitsemusliikkeessä, eli pubissa.
Ainakin mies on siellä aina kun minäkin kunnioitan räkälää vierailuillani. Se ei tapahdu kuitenkaan usein, ehkä kerran, pari kuukaudessa, aina kuin janottaa. En ole varsinaisesti ryyppymiehiä, mutta silloin tällöin maistuu tuoppi jos toinenkin.
Toinenkin syy minulla on!
Naapurin nelikymppisen suulas tarinointi kiinnostaa!
Se ukko nimittäin kertoo usein intiimiä asioita perheestään, johon kuuluvat kaunis nuori vaimo sekä poika edellisestä avioliitostaan.
Ja se poika vasta luonnon kaunis onkin!
Nuorukaisen nimi oli Joonas ja josta isäntä oli kovasti ylpeä.

Joonas nukkuu pyjama päällä koska on tottunut lapsesta saakka näin tekemään.
Isännän vaimo hyökkää joka aamu heti Joonaksen makuuhuoneeseen, kuulemma petaamaan, tämän noustua ylös, pisulle, suihkuun ja aamupalalle jonka isännän vaimo on valmiiksi pojalle valmistanut.
Toki muija, joksi mies vaimoaan kutsuu, petaakin mutta ensin hän noukkii käteensä vielä lämpimät Joonaksen pyjamahousut.
Näitä pöksyjä muija sitten tutkii, nuuhkii ja koskettaa.
Jopa niin tarkasti että on huomannut useimpina aamuina jotain kuivunutta niiden etumuksessa.
Niitä hän itse asiassa on hakemassakin.
Tätä kuivunutta kohtaa nainen sitten nuuhkii ja lopuksi kielellään nuolee kuivuneen kohdan märäksi mutta myös puhtaaksi.

Näin ukko sen kertoi.
Me kuuntelijat tiedämme paremmin.
Mies itse hiipii aamuisin Joonaksen makuuhuoneeseen, koskettaa lämpimiä pyjamahousuja, nuuhkii ja etsii kuivunutta poikansa yöllistä siemensyöksyä.
Nuolee spermat kielellään suuhunsa.
Haluaa kerskua asialla mutta ei uskalla tai kehtaa kertoa totuutta vaan väittää muijansa tekevän sitä mistä itse kovasti nauttii.
Että tällaisia naapureita.
Itse asiassa kun naapureitakaan ei voi oikein valita, kuten ei sukulaisiakaan.

juttuja


Näin kohtasin Jounin:

Hieman syrjässä keskikaupunkia on pieni rantapuisto jossa kesä päivisin ihmisiä on paljonkin.
Iltaisin rannan ääressä kalastellaan, mutta näin myöhään siellä ei liiku ihmisiä kuin satunnaisesti.
Polun ja meren välissä seisoo vanha puinen penkki, johon olin matkalla hieman lepäämään ja ajattelemaan.
Jo kaukaa näin että penkissä istui joku.
Hiiviskelin vähän lähemmäksi, osaan kulkea hiljaa jos on tarvis.
Nimittäin aavistelin että istuja on nuorukainen, silhuetti näytti siltä.
Tämä istui jalat leveällä ja jo kaukaa näin että istujalla oli isohkot lantiofarkut jalassa.
Tällä oli jotakin sylissä ja mitä lähemmäksi pääsin aavistukseni osui kohdalleen.
Sekä se aavistus että istuja oli nuori mutta myös epäily siitä mikä hänellä oli kädessä, eli sylissä.
Hän leikkii nimittäin kalullaan!
Hänellä oli sepalus auki ja kyrpä ulkona millä hän pelasi.
Sitten hän havaitsi jonkun tulevan, eli minut ja hän pani salamana vehkeensä takaisin talliinsa.
Minä pysähdyin hänen kohdallaan ja sanoin ettet minun vuokseni tarvitse lopettaa mitä olit tekemässä. Päinvastoin, haluan katsella kun leikit sillä.
Tässä nyt vai, hän kysyi epäluuloisesti?
Tallisi ovi on edelleen auki, et ehtinyt edes sulkea sitä. Ota hevosesi takaisin esiin ja ulkoiluta sitä toistamiseen. Se tuntui pitävän siitä, vastasin ja jatkoin;
Nouse ylös ja ota pelivehkeesi reippaasti ulos.

Pojan nimi oli siis Jouni.
Hän nousi kiltisti ylös penkistä, pani kätensä tallin ovesta, eli sepalusaukosta sisälle ja veti sieltä puolijäykän kalunsa takaisin ulos.
Mennään tunne syrjään, tuon ison pensaan taakse. Saatko myös pallit esille?
Saanhan näin isoista farkuista, otanko nekin, hän kysyi samalla kun kävelimme jonkin matkan ison pensan viereen?
Ota ihmeessä. Eihän noin kauniita elimiä saisi piilottaa ensinkään! Sinun pitäisi kävellä aina kalu ja pallit housujen ulkopuolella. Heilutella niitä iloisesti vastaan tulijoille. Ne ovat tosi kauniit!
Olimme saapuneet ison pensaan äärelle.
Jouni heilutteli niitä pallejaan mutta kyrpä alkoi jäykistyä niin kovaksi ettei enää paljoa heilunut.
Saanko koskea sitä? Ottaa sen käteeni?
Jouni nielaisi ja hiljaa nyökkäsi.
Otin sen tukevaan otteeseen.
Puristin sitä hellästi.
Tunsin kuinka se sykkii kädessäni.
On se kaunis, kehusin uudestaan,
Sen pitäisi olla aina näkyvillä, kuuletko?
Itseasiassa olen usein ajatellut ottaa sen esille kaupungilla, Jouni alkoi selitellä.
Antaisin kullini ja pallini heilua vapaasti. Seuraisin kuinka kaikki ne vastaantulevat miehet ja miksei naisetkin katselisi himokkaasti suoraan jalkojeni väliin. Illalla sitten runkatessani uneksin kuinka kaikki ne kadulla tapaamani miehet nuolisivat minua kaikkialta. Hyväilisivät, runkkaisivat ottamalla suihin.
Panisivat vuorollaan minua.
Mulla tuli kusihätä, hän keskeytti yhtäkkiä.
Saanko kusta samalla kun pidät mulkustani kiinni?
Totta kai saat. Minä ohjaan mihin kusikaaresi menee...
Häneltä alkoi saman tien keltainen voimakkaan tuoksuinen kusi valua ja sitten lentää mihin minä sen kädelläni ohjasin.
Hänellä alkoi kalu kaikesta tästä jäykistyä yhä kovemmaksi.
Sitten kun kusen tulo ehtyi, kysyin saanko ottaa sen suuhuni?
Totta kai saat!
Minä polvistuin hänen eteensä. Nuuhkin kusista kullin päätä. Vedin terskan esinahan alta esille.
Nuolin palleja.
Nuolin terskan päätä.
Otin sen rohkeasti suuhuni ja aloin imeskellä sitä intohimoisesti.
Hän oli tosi herkässä, en kauan saanut maiskutella kun häneltä alkoi tulla.
Suuni täyttyi hetkessä ja jouduin luovuttamaan suuremman osan maan äidille.
Hän voihkii ja ulvoi ja pursutti paksua mehuaan mantere täyteen...lähes.
Kun sain nielaisumekanismini taas kuntoon sovimme tämän mukavaksi harrastukseksi ja että sitä pitää ehdottomasti harrastaa jatkossakin...


 
 
Oli Joonas, Wille, Aleksi ja Skype.
Ja naapurin setä jolla tietokone auki juuri nyt.
Wille lupasi kuvata pienellä mutta tarkalla kameralla joka oli yhteydessä Joonaksen tietokoneeseen.
Naapurin setä olen minä ja minä olen se onnellinen joka asuu Joonaksen naapurissa.
Meillä kun on Skype- yhteys ja aikataulu joka pitää...

Joonas makasi sängyssä ja ohjeisti kuvaamisessa tottumatonta kaveriaan ottamaan kuvaa varpaista tarkoittaen lenkkareistaan sillä pojat eivät olleet riisuneet muuta kuin päällysvaatteet.
Siitä jatkat hitaasti kohti nivusiani. Pysähdy etumukseni kohdalla. Pysäytä kuva siihen hetkeksi.
Laitan käteni kullini kohdalla. Nyt voit jatkaa kohti kasvojani. Hymyilen kameralle irstaasti.
Nyt nousen ylös sängystä, jatka kuvaamista.
Kuvaan ilmestyy Aleksi.
He suutelevat intohimoisesti. Huomaan heti että ovat pussanneet ennenkin. Nimenomaan keskenään.
Kameran linssi rakastaa poikien kauniita kasvoja.
Seuraa pientä häiriötä, kamera pyörii hallitsemattomasti kuvaten hetken aikaa kaikkea muuta kuin poikia kunnes Wille saa sen taas hallintaansa.
Häslingin aikana Aleksi oli poistunut kuvasta vähäksi aikaa.
Joonas on yksin ja alkaa riisuuntua.
Willen kuvaus jatkuu.
Kuvaa kasvojani kun hymyilen. Siitä jatkaa zoomausta alaspäin.
Vedän t- paitani pääni yli. Kuvaa nännejäni.
Jatka alaspäin kun avaan farkkujeni nappeja. Avaan vetoketjun ja työnnän käteni siitä aukosta sisälle. Kuvaa välillä taas kasvojani, voi jumalaut´ kun olisi toinenkin kamera.
Nyt taas alemmas kohti farkkujen etumusta kun avaan ne ja annan pudota koko helahoito alas kohti lattiaa. Mulla on valkoiset alkkarit.
Kuvaa kun riisun ne...
Mulla seisoo...
Aleksi palaa kuvaan...
Hän alkaa imeä jäykkää nuorta penistä...
Tottuneesti!
Lopeta imeskely...muuten multa tulee liian aikaisin...
Wille, seuraa minua ja kuvaa kun menen takaisin sänkyyn...
Haluan näytellä kameralle kaiken...
Joonas menee sänkyyn kontalleen...pyllistää linssille.
Avaan reikäni kameralle...
Zoomaa ihan lähelle aukkoa jonka aukaisen sinulle...
Joonas nojasi polvillaan,  nelinkontin, aivan kuin koira poikkeuksena vain että koiralla on huomattavasti karvaisempi peräaukko.

Työnnä kameran linssi sisälle aukkooni...kuvaa sitä ensin vähän kauempaa...kun levitän reikäni auki...Aleksi, auta minua venyttämään aukkoani selkosen selälleen kun en itse tässä asennossa kunnolla pysty...
Aleksin kädet tulivat ruutuun kun hän venytti Joonaksen pyöreän aukon yhä vaan leveämmäksi.
Wille työnsi linssin pikkuhiljaa reikään, syvemmälle ja syvemmälle.
Ruudussa ei kylläkään hetken näkynyt muuta kuin mustaa, ja kirkkaan punaista, todennäköisesti Joonaksen tunnelin veriset seinämät.
Vedä kamerasi hiljaa takaisin...en kestä enää kauan...
Sitten kun linssi oli ulkona niin Joonas käski zoomata hieman kauempaa että roikkuvat pallit tulivat kuvaan mukaan.
Kalu ei roikkunut, se oli kovana, sen pää Joonas työnsi jalkojen väliin näkyviin.
Siitä valui peittoon kirkkaan väristä esilimaa.
Poikien kiimalimaa!
Joonas valitti koko ajan että häneltä on tulossa.
Niin meiltäkin, inisivät myös hänen kaverinsa.
Runkatkaa liemenne aukkooni
Yrittäkää osua napakymppiin, eli reikääni ja yhtä aikaa!
Yritä koko ajan kuvata, Wille!
Wille kyllä varmasti yritti, mutta kuva tärisi ja vilahteli välillä katossa ja peitossa mutta kun se taas rauhoittui näkyi kuvaruudussani kauniit pakarat minkä keskellä aukko ja aukko täynnä valkoista poikakermaa...


 
 

 

 
Naapurin poika huolsi mopoaan pihalla aivan ikkunani alla.
Kun hän kumartui niin hänen lantiomalliset farkkunsa paljasti hänen pukeutuneen valkoisiin kalsareihin.
Joonas, se oli naapuripojan nimi, asusti isänsä kanssa, olenkin antanut itseni ymmärtää että hän on avioerolapsi jonka huoltavuus on annettu äidin sijasta isälle.
Sitä ihmettelin myös josko isä on ostanut teini ikäiselle pojalleen noin seksikkään valkoiset alushousut?
Poika on tietenkin itse ollut valitsemassa.
Jatkoin katselua joka olikin paras harrastukseni; poikien tiirailu.
Joonas kumartui vielä enemmän tehdäkseen jotain tärkeää mopolleen ja farkut valuivat vielä hieman alemmas.

Huomasin että Joonaksen kännykkä oli siinä ihan hollilla.
Tekstasin hänelle jotta kumarru lisää vaan niin maisemat paranevat!
Hän käänsi päänsä ikkunani päin, virnisti, näytti keskisormeaan ja hymyili.
Pyllistä lisää vaan ikkunaan suuntaan niin maisemat sen kun paranee!
Kuuliainen naapurin poika kumartui oikein kunnolla pyllistäen ikkunani päin ja sen lisäksi avitti farkkujaan käsillään valumaan lisää niin että ne valkoiset alushousut tulivat kunnolla esiin.
Pane yhden sormen pakarasi siihen kohtaan missä reikäsi on!
Hän tekikin näin.
Työnnä nyt sen sormen alushousukankaan läpi reikääsi.
Työnnä kunnolla!
Syvälle sisällesi vaan!
Joonas änkii sormensa niin syvälle kun joustava kangas antoi periksi.
Vedä sen nyt pois reiästäsi,
Nuuhki sitä sekä maista ja tekstaa miltä se mielestäsi maistui.
Minä kun niin kovasti toivoin saavani itse maistaa tuota sormea.
Hän tekstasi vastauksena että maistui samalta kuten aina kun olen leikkinyt sormellani itseni kanssa.
Pidän hajustani ei sille mitään voi.
Sitten hän kääntyi ikkunani suuntaan ja osoitti etumustaan.
Farkkuihin oli ilmestynyt tumma läikkä.
Haluatko sinä maista tätä?
Vastasin totuudenmukaisesti että  usko huviksesi että todella maistuisi!
Joonas naputti vielä kerran;
No, mikset tule ottamaan ja nuolemaan  sitä?
Ja tarkistamaan miltä alkkarini nyt näyttää!
Pesemään sen taas puhtaaksi kielelläsi...
Onhan minulla aikaa.
Eläkeläisellä muuta olekaan kuin aikaa.
Ja rahaa...
 
 

 
Opettajatuttuni, Väinö, kertoi mielellään poikaopistoajoiltaan tarinoitaan minulle koska tiesi olevani kiinnostunut samoista asioista kuin hän. Siis kun hän oli opettajana poikaopistolla.
Väinökin on jo eläkkeellä ja kulutamme toistemme aikoja usein ja intensiivisesti.

Jo luokkaan astuessaan, avatessaan luokan oven, opettaja lähes kaatui ilmanpaineesta.
Luokassa oli semmoinen testosteronin, hien, hengityksen, syljen ja pierun sekamelskan aalto joka toivotti opettajan tervetulleeksi luokkaan mutta oli samassa kaataa hänet.
Pojat ovat kauniita, mutta myös haisevia muistuttaa, Väinö usein ja olen samaa mieltä. Omasta mielestäni pojat kuitenkin tuoksuvat, eivät haise.

Väinö tarkkaili luokkaa istuutuessaan omaan pulpettiinsa.
Kaikki oppilaat istuivat jalat leveällä ja kaikilla, lähes kaikilla oli farkut jalassaan. Joillakin tiukat farkut ja joillakin hyvinkin löysät, mutta farkku oli yleisin asu.
Sieltä  poikien haaroista Väinö saattoi kuvitella tuoksut ilmaantuvan luokkahuoneeseen.
Että hän sitten piti työstään poikaoppilaitoksessa.

Hän kertoi mielellään, ja minä kuuntelin mielelläni, kuinka hän usein seisoi oppilaan takana tarkistaakseen jotain tehtävää mitä poika oli tekemässä.
Hän kumartui mahdollisimman lähelle oppilastaan tunteakseen tämän tuoksut sieraimissaan.
Hänellä kun oli lapsesta saakka ollut hajuaisti paras aisteistaan  ja se oli parantunut vielä siitä vuosien kuluessa.
Samalla kun hän kumartui poikaa kohti hän saattoi tutkiskella tämän haaroja.
Hän oli niin toivonut voivansa kumartua lähemmäksi oppilaan haarojen väliä voidakseen nuuhkia niitä makoisia hajuja sieltä.

Erityisen kiinnostunut hän oli oppilaasta jonka nimi oli Joonas. Tämä kun oli aina niin himottavan halutun tuntuinen. Tuntui siltä että tämä vaalea nuorukainen oikein odotti että opettaja tekisi hänelle jotain tuhmaa.
Parhaansa Väinö yritti.

Kuten kerran Joonaksen selän takana kun hän kumartui niin lähelle että kuuli ja haistoi tämän hengityksen.
Väinö siirsi kätensä vaivihkaa Joonaksen etumukseen kun tämä sitä niin kovasti näytti eleillään toivovan.
Opettaja tunsi välittömästi Joonaksen kovaksi kasvaneen elimen sykkivän iloisesti kun siihen koskettiin. Sitä sekin oli kovasti toivonut. Sen se osoitti päästämällä farkkuihin esiliemitipan.
Väinön käsi kostui mutta tämä ei luovuttanut vaan otti kalun kahta kovempaan syleilyyn. Painoi nyrkkinsä irvistäen elimeen jolloin se luovutti ja päästi raskaamman luokan lastin sekä opettajan käteen että farkkuihin.
Väinö lupasi siinä hiljaa itsekseen ettei pese kättään koskaan enää.
Opettaja nousi ylös ja näki Joonaksen märän kohdan etumuksessa.
Se toki kuivuisi ennen kun Joonaksen tunti loppuisi ja hän nousisi pulpetistaan ylös.
Märkä kohta farkkujen etumuksessa ehtisi siihen mennessä kuivua...
 
 

 

 
Kolhoosissa täytyy jakaa keittiö sekä yhteinen oleskeluhuone, pieni makuusoppi on ainoa oma yksityinen paikka mihin voi käpertyä omine ajatuksineen. Soppiin mahtuu juuri ja juuri yhden hengen sänky, eikä sitten paljon muuta.
Vessa ja kylpyhuonekin oli yhteinen.

Maunu oli hyvin tietoinen Ellan työvuoroista sairaanhoitajana.
Ovet kolhoosissa kaikkiin huoneisiin oli aina auki, lukkoja ei niissä edes ollut.
Maunu, kuten muutkin pääsivät vapaasti jopa toisten makukammioihin ja sitä tilaisuutta Maunu käytti ahkerasti hyväkseen.
Ensimmäisellä kerralla Juha nukkui pyjamassa.
Maunu osaa hiipiä hiljaa eikä Juha varsinaisesti siihenkään herännyt kun Maunu nosti tämän päältä peiton yllättyen niistä pyjamasta tosi pahasti.
Ei ollut uskonut että nuori mies käytti pyjamaa öisin!
No, tämä pikku harmi mies pystyi kääntämään edukseen.
Hän alkoi nuuhkia pyjamahousujen haaroja!
Olihan niissäkin sitä mitä Maunu oli hakemassa.
Juhan tuoksuja ja hajuja mihin mies oli rakastunut niinä viikkoina kun oli kolhoosissa Juhan kanssa asunut.
Juha oli ehkä vain nukkuvinaan, antoi joka tapauksessa Maunun rauhassa touhuta jalkojensa välissä, mitä nyt muutenkin vauhdikas elin alkoi vähän jäykistyä. Rehellisesti sanoen, ei se ihan veltto ollut alussakaan kun Maunu huoneeseen saapui ja leikkiin ryhtyi.
Maunu nauttii Juhan tuoksuista aikansa ja hiipi sitten takaisin omaan soppiin.

Seuraavalla kerralla Juha oli alasti ja vielä ilman peittoa.
Hän makasi keskellä vuodetta poikittain niin että pää oli seinään päin ja jalat oveen päin.
Sänky oli leveydeltäänkin niin pieni että pää retkotti sängyn laidan yli ja jalat oli tietenkin tukevasti lattialla.
Ne jalat olivat hyvin leveällä, kovat karvaiset pallit lepäsivät jalkojen välissä mutta itse kuningas, se ei levännyt.
Se oli huippukunnossa!
Jäykkänä kuin sotilas vartiossa!
Kovana kuin maailman vahvin kanki.
Se sanoi tulijalle olevansa valmis. Ota minut!
Maunukin oli toki valmis.
Yön ateria oli katettu, ja vain hänelle.
Niinpä hän hyökkäsi sen kimppuun eikä odottanut sekuntiakaan.
Hän nuuhkii haarojen väliä, nuoli karvapalloja jotka tunkivat itsensä väkisin Maunun avoimeen suuhun.
Havaitsi halkeamassa reiän johon tunkea kostean kielensä, niin syvälle kun siinä asennossa vain oli mahdollista.
Juhan nakki sen kuin kypsyi.
Se sykkii rajuimmin kuin koskaan.
Sen oli otettava seuraavaksi syleilyyn.
Ja siinä se olikin; pääateria!

Turo ja Aki eivät voineet olla kuulematta ääntelyä viereisestä huoneesta.
Kun pojat näkivät mitä oli tekeillä Juhan huoneessa eivät pystyneet vastustamaan vaan yhtyivät leikkiin.
Kolhoosissa kaikki on yhteistä!
Ja Juhasta oli syömistä kaikille halukkaille.
Pojan vartalo on kuin tutkimaton aarreaitta.
Turo sekä Aki söivät aluksi Juhan avoimia kainaloita.
Siitä nänneihin ja voihan vaihtaa paikkoja, yö kun on pitkä.
Kukaan ei omista varsinaisesti mitään ja kaikki omistavat kaikkea!
Juha on sen arvoista!

 

 
Kolhoosissa asuva Juha  ja hänen tyttöystävänsä Ella olivat ostoksilla. Oltiin ostamassa Juhalle uudet kireät farkut. Ella halusi ehdottomasti mukaan makuutuomariksi, ei oikein luottanut nuoreen miesmyyjään farkkuliikkeessä. Tämä kun kovasti mielellään tuuppasi itsensä sovituskoppiin etenkin jos asiakas oli vähänkin paremman näköinen.
Edellisellä kerralla kun nuoret kävivät tässä samassa liikkeessä niin tämä itsekin ihan hyvännäköinen myyjä oli mennyt Juhan kanssa samaan sovituskoppiin ja kourinut häntä kun Juha oli riisunut farkkunsa sovitellakseen uusia.
Ei Juha sellaisesta mielensä pahoittanut, mieluumminkin päinvastoin, piti siitä.
Ella ei  ollut asiasta samaa mieltä Juhan ja myyjän kanssa.
Myyjä selitti tietävänsä millaisen asiakkaan kanssa voi näin tehdä ja tunsi heti Juhan nähdessään että tämä pitäisi ihan varmasti siitä.
Hyvä ihmistuntija siis.

Tällä kertaa Ella itse halusi mennä samaan sovituskoppiin poikaystävänsä kanssa.
Varmistamaan, että poikaystävän hyvänkokoiset pakarat näkyisivät uusissa farkuissa.
Että etumus paljastastaisi mitä herkkuja tyttöystävä saa kun haluttaa.
Myyjä vuorostaan paljasti yhden hyvän kikan jos haluaa vartalonmuotoiset farkut;
Kotona pitää mennä lämpimän suihkun alle farkut jalassa!
Näin niistä kutistuu täydellisen vartalonmukaiset farkut jotka paljastaa kaiken!
Aivan kuin olisi alasti farkut jalassa!

Kotimatkalla kolhoosiin viestittivät nuoret muille että valmistautukaa Juhan uusien farkkujen esittelyyn.
Samalla he twiittasivat että siellä oltaisiin valmiita seuraamaan miten ne uudet farkut saadaan vartalonmukaisesti vihjaamalla että kylpyhuone on sitten varattu!

Kaikki olivat paikalla;
Turo ja Aki, kaksi nuorukaista jotka seurustelevat, sekä Maunu, porukan vanhin ja sinkku.

Juha asteli uudet kireät farkut jalassaan suoraan kylpyhuoneeseen suihkupidikkeen alle ja ei kun hana auki.
Ei ottanut edes uuden vartalonmukaisen t- paidan yltään.
Seisoi suihkun alla ja ihmiset hänen ympärillään yrittivät pysyä kuivana.
Juha itse oli likomärkä, vaatteet päällään!
Tällä tavalla t- paidasta sekä uusista farkuista tuli vartalonmukaiset josta näkyi kukkulat ja kummut missä vaan niissä liikkui.
 
 
Juha tuli juosten kotiinsa tyttöystävänsä, avovaimon, ehkä  tulevan vaimon, Ellan luo hengästyen.
Olen tänään hikoillut töissä kovasti, juossut autoon ja autohallista tänne, sanoi Juha tervehdykseksi Ellalle kun oli ehtinyt sulkea juuria ja juuri ulko-oven.
Haista tuoksunko haarojen välistä villisti?
Ella kyykistyi poikaystävänsä eteen heti eteisessä ja nuuhkii Juhan jalkojen väliä tämän seistessä siinä haarat leveällä.
No, kysyi hän malttamattomana, haisenko?
Haiset, vastasi pontevasti Ella ja jatkoi nuuhkimista.
Odota, anna minunkin haistella itseäni, keskeytti Juha Eilan mieliteon.
Nimittäin ihan mielellään Ella haistelee poikaystävänsä haaroja lähes joka ilta mutta nyt Juha oli pitänyt näitä samoja kireitä farkkuja viikkoja vain sen vuoksi että voisi myös itse haistella itseään.
Hän riisui farkut jättäen itselle vain alushousut.
Ne riisuttaisiin myöhemmin.
Nyt oli aika riisua farkut, nostaa ne nenän eteen ja imeä itseensä niiden voimakkaita tuoksuja.
Tosi voimakkaita hajuja, totesi Juha jatkaen farkkujensa haarojen nuuhkimista Ellan odottaessa kiltisti vuoroaan.
Nyt on kalsarien vuoro, totesi Juha vihdoin ja viimein ja ojensi farkut Ellalle, riisui alushousunsa alkaen nuuhkia äänekkäästi niitä.
Näistä vasta tuoksuja tuleekin, haista sinäkin, sanoi Juha ja antoi housunsa välillä tyttöystävälleen.
Haluatko tätä ennen kuin menen suihkuun, kysyi Juha osoittaen seisovaa elintään?
Nyt heti vaan. totesi siihen Ella.
Haluan imeskellä sitä ensin.
Ja niiden pitää tuoksua silloin muulta kuin saippualta.
Sitten vasta syömään!

/juha-richter/moderni-feminismi-on-osa-ongelmaa-ei-ratkaisu/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-richter/moderni-feminismi-on-osa-ongelmaa-ei-ratkaisu/