lauantai 29. helmikuuta 2020

Tyttö- ja poikaporukan syleilyssä

 




Juha ei ehtinyt kunnolla astua tyttöystävänsä Liisan eteiseen kun tämä kiljui tulemaan nopeasti ja suoraan olohuoneeseen, tytöt kuulemma kuumeisesti odottivat kovasti jännittyneinä.
Eivät olleet malttaneet kuivin suin odottaa.
Muutama lasillinen oli valunut kurkusta alas.
Jokunen tyhjä pullo oli siitä todisteena pöydällä kun Juha, takin riisuttuaan eteiseen naulakkoon, astui isohkoon olohuoneeseen.
Sinä olet aina kehunut, ja nyt minä olen kehunut tytöille kuinka iso ja mahtava kalu sulla on, pälpätti Lissu, Juhan tyttökaveriksikin joskus ennen tituleerattu blondi.
Nyt sinun pitää näyttää sen näille flikoille. Sun täytyy, olen luvannut heille.
Nyt hetikö? Enkö voisi mennä suihkuun sitä ennen? Tulen suoraan jumppasalista.
Ei nyt ole sellaiseen aikaa. Olemme liian kiihdyksissä odottaaksemme enää sekuntiakaan, puuttui asian käsittelyyn Eevi, punapäinen.
Näytä kalusi nyt vain sellaisena meille. Kyllä se kelpaa sellaisena kuin se nyt on, kannusti Tuulikki, ruskeaverikkö.
Okei sitten, suostui Juha sen enempää empimättä ja alkoi avata farkkujensa ylänepin.
Seuraavaksi hän aikoi repäistä sepalusaukkonsa joka oli suljettu vetoketjulla. Tytöt olivat kuitenkin kovasti kaukana hänestä, joten samalla kun aukaisi sepaluksensa hän asteli lähemmäksi kiihkeää yleisöä.
Kun hän oli aivan edessään istuvien tyttöjen hajuetäisyydellä, hän veti farkut polvien yläpuolelle. Löysät, bokserimalliset alushousut, sinisen väriset hän jätti toistaiseksi paikalleen. Syykin siihen hänellä oli. Hän halusi heiluttaa pallejaan sekä elintään niissä tyttöjen edessä. Hän kun oli aina halunnut esittää lantiotaan heiluttavaa Elvistä, hänen suosikkiaan vuosien takaa. Tässä tapauksessa heilui enemmän takapuoli kuin lantio. Kaikkein innokkaimmin huojui hänen säkkinsä sekä sukupuolielimensä housuissa saaden tytöt lähes puolihulluiksi.
Haluatteko nähdä sen, kysyi Juha yleisöltään aivan kuin rokkitähti konsanaan?
Ja aivan kuin pikkutytöt Robinin keikoilla kirkuivat Liisa kavereineen yhdestä suusta että juu!
Juha teki sen, mitä Robin ei koskaan keikoilla tee. Hän veti alas sen ainoan mikä peitti hänen sukukalleutensa.
Siniset kalsarit putosivat yhtä alas sinisten farkkujen kanssa.
Eli toisin sanoen, siinä se nyt sitten oli!
Päivän puheenaihe!
Juhan sukupuolielin pusseineen!
Kyllä kannatti odottaa iltapäivän aamuineen.
Haluaako kuka koskettaa sitä, tiedusteli näiden herkkujen omistaja, joka ei ollut tällä kertaa suinkaan Juha.
Liisa katsoi itse oikeutetusti omistavansa ne tällä hetkellä.
Huutokauppaa niistä ei sentään pidetty.
Kaikki saivat kokeilla vuoron perään.
Juha seisoi tyttöjen keskellä ja kaikki kourivat munapusseja ja itse kalua sen kuin ehtivät.
Voi sen vallan hyvin suuhunkin ottaa, ken haluaa, kannusti tyttöjä Juha, joka oli innokas saamaan itsensä tyydytettyä.
Kaikki ne punaiset huulet sen ympärillä saisi pojan kuin pojan kiihottuneeseen tilaan.
No, haistelkaa edes, ehdotti Juha tyttöjä kun kukaan ei tuntunut sitä suuhunsa hotkaisevan.
Sinähän itse sanoit kaipaavasi pesua, intti Eeva, se tumma ja tulinen.
Haistamalla se selviää, sanoi siihen Tiina, ja otti Juhan jäykäksi kasvaneen patukan käteensä josta oli lyhin mahdollinen etäisyys hänen nenälleen.
Haistoi sitä ja toisti muutaman kerran, hajuaisti kun ei Tiinalla ollut se paras aisti.
Pallit keikkuivat Tiinan nenän edessä kalua kädessään heilutellessaan.
Niistä leijaili muutama tuoksun siemen.
Olivathan ne täyteläiset siemenpussit, vain pientä  tyhjennystä vailla.
Muut tytöt hermostuivat ja halusivat oman osansa herkusta. Tytöt tuskin itsekään olivat perillä kuka heistä sen ensimmäisenä suuhun takavarikoi.
Mutta Juha sen munissaan tunsi että joku sen vihdoin lämpimään syleilyyn otti.
Olisiko ollut itse Liisa?
Kuinka monta niitä neitokaisia itse asiassa huoneessa olikaan?
Olisikohan yhtä monta kun on sällejä nurkassa seisomassa?
Puolitusinaa rajun näköisiä kundeja Juha sai äkkiseltään laskettua oven suuhun ilmestyneen.
Kuusi niitä tyttöjä huoneessa siis oli jos kaikkien poikakaverit olivat saapuneet.
Tämän enempää Juha sitten ei ehtinytkään asiaa miettiä  kun häntä vietiin.
Ei toiseen huoneeseen sentään, vaan isoon kulmasohvaan nuorten miesten toimesta.
Tämä toimenpidettä edelsi Juhan mulkun sylkeminen Liisan lämpimästä suusta.
Ja kovaa kirkunaa naisten puolelta, aivan kuin pikkutytöt Isaac Eliotin konsertissa.
Oli siis iso ja järkyttävä yllätys naisillekin poikien ilmestyminen huoneeseen.
Pilaamaan heidän ilonpitonsa!
Juhalta vedettiin loputkin vaatteet ja heitettiin harmaan sohvan syleilyyn.
Siihen se syleily sitten päättyikin!
Ei tyynyjä edes tarjottu kun ensimmäinen musta mulkku työnnettiin suuhun.
Nyt vasta Juhakin sen tajusi. Nimittäin sen, että  tyttöporukan poikakaverit olivat kaikki tummahipiäisiä,
Ei kelpaa Suomalainen mies kuin viihdykkeeksi näillekään tytöille.
Musta mulkku se pyrkii tämän tiedonmurusen  mukaan peräpäässäkin suolistooni, ehtii Juha laskea ennen kuin sellainen suuri pamahti reikään kuin sulava voi.
Ilman sitä voita tai muuta voidetta joka olisi helpottanut Juhan kivun kestävyyttä.
Juha siitä huolimatta yritti viestittää tytöille, jotka parhaansa mukaan yrittivät estellä poikia satuttamasta häntä, että älkää nyt ihmeessä käskekö lopettamaan.
Antakaa poikien tehdä sitä mitä heistä tällä hetkellä tuntuu hyvältä rankaisulta.
Älkää nyt vaan tulkaa väliin!
Kyllä tämä tästä!
Ei tämä minua haittaa!
Itse asiassa päinvastoin!


perjantai 28. helmikuuta 2020

Työhaastattelu

 




Arvatkaa ärsyttikö Peräti Kotimainen- puolueen kannattajajäsentä Yeki Santahölmöä kerta kaikkiaan tyhjentävästi kun hänen toimistonsa työnhakijaksi juuri tänään saapui seksikkäästi kireisiin, harmaisiin farkkuihin pukeutunut nuorukainen, Juha nimeltään?
Aamupuolella Yeki oli istunut porukkansa kanssa kahvilassa kun sisään oli astunut puolitusinaa tyttöjä ja saman verran poikia, toisiaan kädestä kiinni pitäen.
Pojat keskenään käsi kädessä, tytöt samoin!
Tytöt  ja pojat keskenään kaulailleet!
Olisi meilläkin Venäjän tyylinen johto, lausui pöytäseurueelle Yaki. Ei homot ja lesbot paljon juhlisi, julkisesti, jos olisi yhtä tiukka laki kuin naapurimaassa, tuumi siihen puoluetoveri Hauskinen Pöljä.
On parempi että siirrymme toiseen kahvilaan.
Ensin annan kyllä nootin tämän kahvilan pitäjälle, julisti Yeki.
Ja nyt tämän saman miehen toimistopöydän vastakkaisella puolella istuu, haarat leveällä, melko varmasti yksi aamupuolen poikapareista toinen osapuoli.
Testosteronia levittäen Yekin puhtaille toimiston seinille!
Tuoksut tuntuvat ihan tänne asti, haistelee Yaki.
Niin leveällä nuorukaisen jalat oli levitetty.
Tuulettaa tietenkin kiimaisia pallejaan!
Yeki ei ollenkaan kuule mitä poika puhuu.
Koko ajan se näyttää jauhavan suutaan sillä tavalla että sanoisi pitkiäkin lauseita.
Yaki vaan mulkoilee vastapuolella istuvaa inhoa tuntien korvat lukossa.
Juha vastaa työhaastattelijan kysymyksiin, niihin muutamiin mitä se ehtii silmäilyjen välissä kysyä.
Hänelläkin on muuta mietittävää.
Kuten eilisiä syntymäpäiviään.
Tai ennemminkin sen jatkoja!
Kolme kaveria, Tomi, Vesa sekä Jyrä, antoivat yhteisen lahjan jonka avaaminen sovittiin vasta illaksi, jatkojen yhteydessä.
Kun kaikki muut olivat lähteneet jäivät nämä kolme veijaria jatkoille.
Lahjapaketti ei ollut suuren suuri, joten avaaminen ei kestänyt kauan.
Tomi antoi sen sohvalla istuvalle päivänsankarille, joka avasi sen luonnollisesti heti.
Yllätys oli huomattava, sillä paketti osoittautui sisältävän penispumpun!
Ja nyt kokeillaankin sitä heti, päätti Vesa.
Tai oikeammin sen päätöksen oli tehty yhteistuumin kaikki kolme.
Muksu esille sitten vaan ja ei kuin toimeksi, hehkutti Jyrä.
Jaaha, toiveenne on toteuttavissa, totesi ykskantaan Juha ja avasi sepalusaukkonsa.
Ei, ei kun kunnolla! Säkkeineen päivineen.
Okei, okei, älä hikeenny, leikillään siihen Juha ja veti housut nilkkoihin.
Ja kuten kaverit arvelivatkin, poika oli taas ilman kalsareita.
Timolla oli ollut koko tämän ajan lahja kädessään ja oli valmis työntämään se paljastettuun patsaaseen, eli Suomeksi, panemaan penispumpun paikalleen, Juhan mulkun päälle, heti kun se paljastui.
Kun se pumppu oli paikallaan, niin Vesa halusi ensimmäisenä pumpata ilmaa siihen.
Mulkku muuttui silminnähden kyrväksi hetkessä.
Se kasvoi koko ajan lisää lasisessa vankilakojussaan.
Kun Vesan käsi väsyi otti homman haltuunsa Jyrä.
Timokin ehtii pumpata hetken aikaa kun piti pitää tauon ettei juhlat lopu ennen aikojaan.
Juha muisteli illan tapahtumia ja alkoi kiihtyä.
Jopa niin että hän tunsi kuinka penis piukoissa farkuissa alkoi kasvaa pituutta ja paksuutta.
Senkin hän tunsi kuinka se sama elin päästeli melkoisen kostean paukkeen, toisen ja ehkä jopa kolmannen muistellessaan kuinka pojat eilen iltamyöhäisessä kiusasi sitä.
Ja kuinka monta laukaisua se yön aikana päästeli.
Santahölmöltä ei jäänyt huomaamatta melkoisen sievän mustan ja kostean kohdan ilmestyneen vastapäätä istuvan työnhakijan sepaluskohdan alapuolelle, melko lähelle haarojen väliä.
Tämä säädyllinen, kristillisen elämänkatsomuksen omaavan puolueen aktiivi yritti hälventää ajatuksiaan pölpöttelemällä mitä sylki suihin toi.
Se paukutteli jostakin puoluekaveristaan, joka oli ehdottanut jotain sellaista, että avovankiloita voitaisiin säästösyystä perustaa keskelle kaupunkia tavallisten ihmisten joukkoon!
Miksei mentäisiin vielä pidemmälle; pannaan nämä noin sanotut tavalliset ihmiset vankilaan ja vangit täysin vapaaksi!
Niinhän noin sanotut tavalliset ihmiset nyt jo elävät vankina!
Yhteiskunnan vankina: pankkien, kauppiaiden, verotoimistojen, sosiaalitoimiston ja muiden vastaavien rahavankina.
Vangit sitten opettaisivat elämään kuten suuremmat syylliset tälläkin  hetkellä vapaana kaikesta!
Hyvä idea, eikö vaan?
Juha ei moista kuunnellut, hänellä oli muuta mielessään.
Häneltä valui housuihin lisää kosteaa ja kun hänellä ei taaskaan ollut niitä alushousuja, kaikki mitä tuli valui harmaisiin tiukkoihin farkkuihin.
Ja läikkä sen kuin leveni sisäpuolelta ulkopuolelle, kaikkien nähtäväksi.
Santahölmöltä valui sitäkin suulaammin suusta lisää sopaskaa.
Kuten sekin loppulause, että kiitos haastattelusta, hyvä että kävitte mutta älkää soittako meille. Me soitamme Teille jos valitsemme Teidät tähän toimeen.
Santahölmöltä ei jäänyt sekään huomioimatta Juhan poistuessa haastattelutilanteesta että tämän pöksyjen pakarapuoli oli myös kastunut. Lientä oli valunut sinne asti.
Tennarit jalassa Juha asteli pakkaseen, ilman alushousuja ja päällyshousut märkänä…
Samaan aikaan Yeki Santahölmö aukaisee toimistonsa ikkunoita.
Sperman hajua kun oli kaikkialla.
Se oli saatava pois, ennen kuin sihteeri tulee sisälle!


torstai 27. helmikuuta 2020

Nude Polish model Adam Jakubowski


KYLLÄ LÄHETTIPOIKA ANTAA

 



 

 

“Minne sinä TAAS menet” kysyi närkästyneenä Jarkko vaimoltaan kun tämä tuli eteisessä häntä vastaan.
“Mutta rakas. Älä nyt taas ala. Aune soitti ja minun on mentävä hänen luokseen. Se lumppu seikoitti yhden asiakkaan paperit pahemman kerran, täytyy mennä selvittelemään. Ruokaakaan en ehtinyt tehdä, valitan. Tulen vasta joskus myöhemmin sillä tämä asiakas on firmalle tärkeä ja se on selvitettävä huomiseksi, hej, hej” korkeakorkoisilla kengillään juosten selitti Jarkon kaunis nuori vaimo jättäen miehen seisomaan siihen kuin nalli kalliolle. Jaana, hänen vaimonsa on vaalea vähän yli kolmekymppinen ja ammatiltaan asianajaja mutta paljon sen ulkopuolellakin juoksevia asioita omaava joten nainen on poissa lähes joka ilta. Lehtikonsernin omistajana Jarkolla itselläänkin on kiireitä, mutta kyllä hän on yrittänyt pyhittää illat ja viikonloput vapaiksi mitä taas vaimo ei ole pystynyt viime aikoina tekemään.
Jarkko on nelikymppinen, charmikas harmaapää, jolla kyllä olisi ottaija. Ja onhan niitä syrjähyppyjä toki ollut kun se seksi ei Jaanan kanssa ole enää vuosiin toiminut näiden vaimon kiireiden vuoksi. Vaimo ei yksinkertaisesti jaksa innostua enää miehensä yrityksistä rankan työpäivänsä jälkeen. Milloin on päänsärkyä, milloin jotain muuta.
Jarkko on aina tiennyt olevansa bi, joten hän ei yllättynyt uuden lähettipojan nähdessään toimistossaan ja kiinnostuvansa kauniista nuorukaisesta. Jarkko oli itse asiassa haastattelemassa Juhaa, 17-vuotiasta lähettipoikaehdokasta ja oli varma tuon pojan ottavansa töihin vaikka muut olisivat kuinka parempia papereiden mukaan. Jotain pojan ulkonäössä kertoi Jarkolle että hänet pitää toimistoon saada, tiedä mitä poika antaa vastineeksi. Juha täyttäisi vielä tänä vuonna, muutaman kuukauden kuluttua 18. Hänen hiuksensa oli kaksivärinen, vaalea keskeltä ja sivuilta musta. Hänellä riippui molemmista korvista koru ja kun hän avasi suunsa siellä kiilsi kielikoru. Hänellä oli tiukka hihaton valkoinen t-paita ja hyvin leveät ja siis löysät farkut siinä vastapäätä Jarkkoa istuessaan jalat leveällä. Hän ei ollut ujo, ei sinne päinkään. Sen osoitti se kun hän pelasi taskubiljardia häikäilemättä tulevan pomonsa edessä. Hänellä oli molemmat kädet housujensa taskuissa ja ne kädet selvästi ja härskisti kourii muniaan kaiken aikaa pojan hymyillessä kaunista hymyään. Selvästi hän pelasi siis taskubiljardia eli kopeloi omia sukupuolielimiään Jarkon katseen vangitessa kaiken. Ja poika tiesi Jarkon tietävän mitä hän kaiken aikaa tekee. Juhan etumus nousi kourimisen aikana melkoiseksi joten pojalla oli jotain suurta ja mehukasta farkuissaan. Juhalla ei ollut, kuten arvata saattaa, parhaat työtodistukset antaa mutta ei Jarkko tällä hetkellä niitä kaivannutkaan vaan työhaastattelu oli päättyvä Juhan palkkaamiseen, sen hän tiesi jo nyt. Sitä Jarkko ei pojalle tässä vaiheessa sanonut vaan päättii haastattelun Juhan osalta sanomalla paljon kertovan lauseeseen, kuten että jatketaan tästä vähän myöhemmin.
Viikonloppu on tulossa ja vaimo menossa, taas. Mihin, sitä ei Jarkko enää muista. Muistaa vaan sen kun Jaana oli sanonut lähtevänsä lauantai iltapäivänä ja ottavansa miehensä auton kun oma on huollettavana ja tulevansa sunnuntain aikana. Jarkolla oli suunnitelma josta hän ei puhunut rakkaan vaimonsa kanssa mitään viikonlopun varalle. Hänellä oli nyt uusi lähettipoika toimistossaan minkä kanssa homma pelasi enemmän kuin hyvin. Niin, ja kyllä poika hoiti työnsäkin mallikkaasti. Vauhdikas heppu, kaikenkaikkiaan. Pojan hän hakisi toimiston edestä iltapäivällä ja he menisivät suoraa päätä ei kotiin heti vaan sinne toimistoon. Sisälle omilla avaimillaan ja vielä ihan omaan toimistoon. Ei siksi että Jarkko ei uskaltaisi viedä kaunokaisen omaan kotiinsa vaan siksi kun Juha haluaa antaa siellä missä hän on töissä. Fantasian minkä hän nyt toteuttaa pomonsa kanssa. Ja niin Juha antaa pomolleen ensimmäistä mutta ei toki viimeistä kertaa.
Lauantai kului nopeasti heidän viimein saapuessa Jarkon avaraan omakotitaloon ja Sunnuntai meni vieläkin nopeammin. Jopa niin nopeasti aika heiltä kului että Jarkko unohti ajan kulun kokonaan ja vaimo yllätti hänet lähettipojan kanssa aviosängyssään alastomina ja muutenkin sellaisessa tilanteessa että selitystä ei vaimorakas tarvinnut. Olihan vaimolla silmät päässä ja aivot jotka toimivat liiankin hyvin.
Mitä kun ei vaimoa seksi enää kiinnostanut. Tämän voi siksi panna omaan piikkiin. Mutta annas olla, antaa ajan kulua. Jaana jo siinä tilanteessa rauhoitettuaan vähän tiiraili mielenkiinnolla pojan haaroissa vilahtaneeseen isoon herkku melaan. Tuli siitä sittenkin jotain. Ei ihan avioero vaan paljon parempaa. Johan vaimoakin alkoi taas seksi kiinnostaa kun kolmanneksi pyöräksi saatiin lähettipoika! Tosin Juhaa ei vaimo ihmiset kiinnostaneet mutta Jaana halusikin katsella kun miehensä Jarkko pani tuota kaunista poikaa ja sitten heti sen jälkeen pani samalla mulkulla häntä…

keskiviikko 26. helmikuuta 2020

isäntä

 


Joni tuskin oli ehtinyt koulureppunsa nurkkaan heittää kun hänen isäntänsä käski luokseen.
Hänen Isäntänsä istui mukavassa lempituolissa ja vaatii Jonia saapumaan eteensä.
Joni kyllä tiesi miksi tällainen pyyntö, tai Isännän ollessa kyseessä, käsky.
Tämä kun ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta.
Ja tuskin viimeinen, ainakaan niin kauan kun Joni asusti Isäntänsä luona.
Onko nyt taas vuokran maksun aika?
Älä virnuile, ja seiso kunnolla edessäni.
Jalat leveälle, kyllä sää tiedät.
Oletko kuntoillut tänään paljon?
Saan sen tietää kohta.
Isäntä vaivautui sen verran siirtymään että nojautui  eteensä viedäkseen pitkän aatelisen nenänsä poikansa haarojen väliin.
Jonilla oli molempien, hänen, sekä isäntänsä suosikkifarkut  jalassaan.
Kyllä täällä aikamoiset tuoksut pystyn haistelemaan.
Että olet siis kuntoillut.
Käänny ympäri niin haistelen takamustasi.
Täältä haarojen välistä saan joitakin hajuja nenääni mutta ei tarpeeksi.
Käänny takaisin.
Avaan sepalusaukkosi ja panen nokkani siitä sisäpuolelle.
Panitko aamulla eiliset kalsarit jalkaasi kuten pyysin?
Kyllä panin, vastasi kuuliainen poika.
Ne, jotka olen pitänyt koko alkuviikon, ja nyt on jo Torstai.
Se on ihan oikein, sanoi Isäntä ja pani nenänsä avatusta sepalusaukosta sisälle.
No johan on, hajut meinaan.
Avataanpas farkut kokonaan ja pudotetaan ne nilkkoihin.
Kyllä joutaa pesulle tänään.
Kalsarisi, meinaan.
Tai tutkitaan asiaa tarkemmin ensin.
Isännän selvitys tarkoitti sitä, että hän nuuskii ja haistoi poikansa kalsarit edestä ja takaa.
Etumusta ja ennen kaikkea pakarapuolelta.
Ja kunnolla, aikaa siihen roimasti käyttäen.
Kyllä pesulle pannaan, että riisupas ne.
Ja haistele itsekin niitä.
Eikö ole jo pesun tarpeessa?
Haistele kunnolla.
Maistele niitä kielelläsi.
Kyllä kai ne pikkuhiljaa vettä kaipaavat, tuumii maistelun ja haistelun jälkeen Joni.
No, entä sinä itse sitten! Kaipaatko itse pesua?
Siirry lähemmäksi ja käänny ympäri.
Maistellaan, sanoi isäntä ja avasi poikansa peräreiän.
Työnsi kielensä aukosta sisälle ja alkoi maiskutella.
Karvaisen makuista on.
Ja suolaista.
Vahinko ettet itse pysty toteamaan saman.
Eihän se ole samaa kun pannaan jokin esine aukkoosi ja maistat sitä kun jos itse pystyisit kielelläsi maistamaan itseäsi.
Kurkku oli suosikkisi, eikö vaan?
Haepa sopivan kokoinen kurkku kaapista ja tuo se minulla.
Äkkiäkös nuori poika kaapista kurkun noutaa, jonka isäntä sitten avuliaana työntää noutajan peräaukosta sisälle.
Ja ojentaa sen vihreän vihanneksen pojalle, joka puraisee siitä mojovan palan.
Jäljelle syömättä jäänen kurkun isäntä panee takaisin pojan aukkoon ja puraisee oman osuutensa herkusta.
No, nyt imuroidaan loput sinusta joten käänny takaisin jotta saan suuhuni sun ruskean kurkun kokoisen herkun.
Joka onkin näemmä kasvanut miehiseen mittaansa.
Pallit olivat äsken vielä hivenen isommat mutta nyt kuin karvaisen linnun munat.
Maistellaan, sanoi jo kokki aikoinaan.
Mennään makuukamariin, riisutaan sinut ja aletaan hommiin.
Olen niin odottanut tätä hetkeä.
Siellä odottaa sinua yllätys josta et voi kieltäytyä.
Josta et saa etkä pysty kieltäytymään!
No, isännän yllätykset on Jonille tuttuja joten ei hän asiaa sen enemmän hautonut.
Joni pani herkkunsa takaisin pöksyihinsä joka oli hyvä asia.
Makuukamarissa kun odotti hänen suosikkibändinsä hevariyhtye Damn Young Pussiesin pojat nahkapöksyissä.
Mitä helvettiä, pääsi Jonin hämmästyneestä suusta?
Tänään ei soiteta, vastasi bändin kaunis solisti Jonny.
Pidät kuulemma munan tuoksuista.
Meidän munamme on lämmitetty nahkapöksyissä yhden konsertin ajan, joten tule, kaunis poika, haistelemaan, selosti ansiokkaasti samainen solisti.
Ja levitti haarojaan erottuvasti.
Toiset yhtyeen jäsenet tekivät samoin kauniissa istuma rivistössä.
Joni oli valmis kuin partiopoika. Isännän hymyillessä vieressä hän polvistui Jonnyn haarojen väliin.
Mustien nahkahousujen tuoksun läpi tuli selvästi hikisten pallien hajut Jonin nenään.
Esiintyessään solistilta hikirauhasten lisäksi kehittyy muitakin eritteitä.
Nekin tuoksut herkkänenäinen Joni haistaa nahkan läpi.
Toisilla nahkapojilla ilmenee sama ongelma Jonin jatkaessa mielenkiintoista matkaansa nenänsä kanssa.
Isäntä nauttii täysin siemauksin niin Jonin pakaroista kuin tämän kuuluvista hajuseremoniastakin.
Kunnes maali on saavutettu ja kaikki mahdollinen on haistettu.
Joni nousee ylös ja yhtyeen pojat lunastavat luvatun palkkion.
Joni riisutaan ja omat kuluneen hikiset nahkapöksyt revitään itseltään irti ja paljastetaan märät mutta ah niin laukaisuvalmiit aseet.
Yhtyeellä on normaalisti kuusi jäsentä joten siitä voitte laskea kuinka monta kertaa Jonin reikä vastaanotti panoksia sillä kertaa.
Ja kun yhtyeen seuraava keikka odotti nurkan takana oli isännän vuoro.
Tämä ei tyytynytkään  yhteen laukaukseen.
Kuten ei koskaan.

tiistai 25. helmikuuta 2020

laivapoika

 


Laivapoika Miko oli taas kontallaan puunaamassa merikarhun, Oskun hytin lattiaa, alastomana.
Levitä juuriharjaa lattialla kunnolla, määräsi Osku.
Kastele sen ensin ämpäriin, idiootti!
Laajenna jalkojasi että perse leviää, ja pese kunnolla.
Lattian pitää kiiltää kun juutalaisen munat kuutamolla, kuuletko!
Hinkkaa harjalla lattiaa että hikeä pukkaa!
Pyllistä tännepäin, moukka!
Kastele pakaroitasi harjalla. Kostuta sen ensin pesuveteen, tyhmyri.
Levitä jalkojasi enemmän! Haluan nähdä aukkosi aukeavan.
Vedä pallisi näkyviin haarojen välistä!
Et ole tarpeeksi märkä hiestä! Pese, pese lattiaa että hiki irtoaa, perkeleen laiskuri! Näen kyllä että kainalokarvoituksesi on vielä täysin kuiva!
Tai lähes kuiva.
Haluan että ne tarttuvat toisiinsa, kuuletko?!
Hinkkaa, hinkkaa!
Ei tässä ole koko päivää aikaa!
Minullakaan!
No, nyt alkaa hikeä pukkaamaan.
Hikikarpalo valuu pakaravaostasi alas kohti ammottavaa reikääsi.
Antaa sen valua sinne!
Levitä jalkasi niin leveäksi kun pystyt että hikikarpalo pystyy kunnolla norumaan aukkoosi.
Sinne se uppoaa.
Onnellinen hikipisara.
Mikon kyrpä oli alkanut jäykistyä heti riisuttuaan Oskun käskystä tämän pienessä hytissä.

Mikko kun pitää siitä kun häntä katsellaan.
Hän oikein nauttii kun saa kunnolla esitellä itseään.
Nyt hän hinkkaa Oskun likaista hytin lattiaa juuriharjalla. Joskus hän on pessyt sen hammasharjalla ja työntänyt ankaran pesun jälkeen hammasharjan peräaukkoonsa.
Oskun jalomielisellä avustuksella.
Eikä siinä vielä kaikki: sitä pientä harjaa kun oli aikaansa pyöritetty Mikon rasvaisessa peräaukossa oli hän joutunut nuolemaan ja imemään sen puhtaaksi.
Se kun kuulemma oli Oskun ainoa hammasharja köyhällä merimiehellä matkassa.
Oltiin taas kerran keskellä ei kenenkään valtamerta.

Nyt Mikko istuu hajareisin lattialla ja harjaa häpykarvoja ojennukseen.
Kova kyrpä saa kyytiä ankaran isännän komennossa.
Osku haluaa läpsiä sitä aina välillä.
Pallit kanssa, käskee mies.
Harjaa pallit kanssa!
Kun paikat on halutussa ojennuksessa käskee karski isäntä renkinsä polvilleen pyllistämään kohti.
Pane harjaksia aukkoosi, tai minä tulen ja työnnän koko harjan sinne!
Mikko työntää irvistäen harjaksia hikiseen perseeseensä, yksi kerrallaan.
Kunnes harjakset ovat lähes kaikki piilossa lämpimässä aukossa.
Vain varsi näkyi reiän ulkopuolella.
Tuntuuko mukavalta, häh?
Vedä harjakset nyt pois aukosta!
Nopealla vedolla, kuuletko tyttö!
Haluatko vaihteeksi jotain sykkivän kuumaa sinne?
Haluathan sinä!
Sitähän vailla olet aina!
Irstas pikku paholainen!
Oma pikku laivapoikani!

maanantai 24. helmikuuta 2020

... matka jatkui…

 


Kadulla…
Tämä tapahtui kadulla!
Suomen Toreilla ja Turuilla!
Tuli vastaan poika!
Kaunis poika.
Kireissä farkuissa, eikä kuka tahansa poika.
Itse Juha pelkissä t- paidassa ja sinisissä farkuissa kysymään vastaantulijoilta, että haluaisiko kyseinen henkilö mahdollisesti nähdä hänen sukupuolielimensä!
Että siis mitä?
Miksi?
Miten?
No, avaan vain sepalusaukon ja vedän se esille.
Yksinkertaista.
Tässä ja nyt?
Aivan.
Tässä ja nyt.
Mutta vain jos haluat nähdä sen.
No, totta hemmetissä halusin vilkaista sitä.
Enhän minä tyhmä ole!
Noin kaunis poika, ja kaikki.
Okei.
Odota hetki.
Avaan vetoketjun, noin.
Työnnän käteni aukosta sisälle.
Ja kas noin.
Siinä.
Palleineen, kaikkineen.
Ole hyvä.
No, vot.
Siinähän se.
Kaunis, puolijäykkä miehinen elin.
Ulkona housuista.
Mitä sitten?
Katsoako vain pitäisi?
Jos haluat saat myös koskea sitä.
Mutta vain jos haluat.
Yllätys: minä halusin!
Se sykkii!
Se sykkii niin mukavasti kädessäni.
Ja se oli lämmin!
Ei, se oli kuuma!
Vedin sen esinahan pois, ja takaisin.
Se alkoi kasvaa.
Saat ottaa sen suuhunkin.
Mutta vain jos haluat.
Joo, tiesin.
Että halusin.
Ja otin.
Sen kuuman, sykkivän ja kovan kalun suuhuni.
Aloin imeskellä sitä kuin karamellia.
Juha huohotti.
Tosi on.
Kuulin polvillani, kun olin hänen edessään, että hän huohotti.
Ja sanoi tulevansa pian.
Anna tulla vaan.
Olen tottunut sen makuun.
Ja hän antoi tulla.

Mutta miksi täällä?
Keskellä päivää, keskellä vilkaista katua?
Miksei täällä, keskellä katua ihmisvilinässä?
Miksi aina sisällä, turvassa?

Ihmisiä alkoi lähestyä meitä.
Eikä mitä tahansa ihmisiä.
Virantoimituksessa olevia ihmisiä.
Poliiseja.
Ei yksin, eikä kaksin.
Neljä poliisia tarvittiin keskeyttämään puuhiamme.
Neljä poliisia ja yksi poliisiauto.
Lain ja järjestyksen tähden meidät heitettiin poliisiauton tavaratilaan.
Ja pantiin käsirautoihin.
Minä Juhan viereen istumaan.
Olivat unohtaneet piilottaa rikosesineen.
Juhan kostea kyrpä sojotti edelleen komeasti esillä housuista.
Siitä valui jälkimehuja lähes solkenaan.
Minä häpeilemättä pyysin edellä istuvalta hyvännäköiseltä poliisilta lupaa nuolla kaiken ylimääräisen pois Juhan elimen päästä.
Ettei auton istuin vallan tahriintuisi.
Valtion omaisuutta, eli minun, veromaksajan varallisuutta varjellen.
Sain luvan.
Nuolin onnellisena mehut, tai mitä siitä oli jäljellä.
Matka jatkui.
Rikosesine jäi edelleen näkyviin.
Poliisi vilkaisi sitä monen montaa kertaa.
Saathan sinäkin, sanoin viimein.
Ja niin se kaikki alkoi.
Vaikka matka jatkui…

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

hymyhuulin

 


Pappa oli rohkea!
Oli oikein rohkea pappa, juu!
Meinaan, etten minä vaan olisi uskaltanut lähestyä ihastuksen kohdetta, keskellä katua, keskellä arkipäivää, kuten pappa teki eräänä kauniina keskikesän päivänä.
Juha oli kohde.

Pappa näki ison koulupoikaporukan keskellä kauniin, nuoren pojan, Juhan.
Mitä siis teki pappa?
Hän meni pokkana suoraan… poikaporukan ohi!
Voi ei!
Ei pappa uskaltanutkaan!
Sodan käynyt mies!
Pelkäsi!
Koulupoikaporukkaa!?

Oli pakko tutustua.
Mies jotenkin tunsi sen.
Nyt, tai ei sitten koskaan.

Juha näki ohimarssivan papan.
Tuliko Juhalle sääli?
Tiesi mitä pappa halusi?
No ei tietenkään tiennyt!
Mistä olisi nuori mies sellaista älynlahjaa saanut.
Huomasi kyllä ohikulkevan iäkkään miehen.
Ja tunsi tämän pelokkaan katseen.
Jäi tuijottamaan ohi juoksevaa miestä.
No, joo, kävelihän tuo.
Ohitse käveli iäkäs ukko.
Tunsi rinnassaan pienen kivun.
Katseli taakseen.
Näki Juhan katseen seuraavan häntä.
Kääntyi mies ja palasi poikaporukan luokse.
Sanoi keskellä joukkoa seisovalle Juhalle, että moi!
Juha vastasi samoilla sanoilla, liikahti porukasta miehen luokse, kysäisi että mitä mies?
No, mitä tässä.
Seuraako vailla?
No, juu, sitäkin.
Mihin mennään?
Asun tuossa ihan vieressä.
Että sinne.

Rehellisesti puhuen, Juha tunsi vanhuksen entuudestaan.
Oli ollut useasti tämän luona.
No, ainakin kerran tai pari.
Tiesi mitä pappa kaipasi.
Siksi Juha tiesi myös mihin mennä papan luokse saavuttuaan.
Lepotuoliin istumaan.
Haarat levittäen.
Juhalla oli kireän kuluneet farkut jalassaan.
Mies ei ehtinyt kunnolla kenkiään riisua kun oli polvillaan Juhan edessä.
Tämän jalkojen välissä.
Nuuhkimassa Juhan haaroista lemuavia tuoksuja.
Juha sulki silmänsä.
Tunsi haaroissa miehen nenän linjoja kulkevan housujen läpi.
Nenä imeskelevän sen tuoksuja.
Poika tunsi kyrpänsä kasvavan kireissä farkuissa.
Se haluaa ulos, kuiskasi miehelle poika.
No, ota ihmeessä se ulos sieltä.
Poika otti.
Se oli jäykkä.
Sen pää oli märkä.
Siitä tippui esilientä.
Mies nuoli ne kaikki pois.
Halusi maistaa pojan persettä.
Poika kääntyi, tarjosi toista herkuistaan.
Nuole pois päivän hiet.
Mies nuoli, oikein mielellään.
Riisui samalla itseään.
Oli alasti.
Oma kyrpä sojotti samalla lailla.
Sydän hakkasi ja pomppii ylimääräisiä lyöntejä.
Mies halusi panna poikaa.
Pojan tiukkaa reikää halusi porata.
Omalla porallaan, mitä ei saa rautakaupasta.
Poika voihkii kun sai vanhaa parrua perseeseensä.
Mies tyhjensi lastinsa poikaan.
Viimeistä kertaa, sananmukaisesti, tällä kertaa.
Vanha sydän ei pitänyt moisesta, mutta saipahan lähteä hymy huulillaan…

lauantai 22. helmikuuta 2020

poikien salipäivä

 


Siistijä- Eija siivosi mielellään työkseen poikien pukukoppeja.
Samoin talonmies Erkki hyökkäsi kernaasti poikien pukukoppiin kun tiesi että urheilijanuorukaisilla oli salipäivä.
Odottaen tietenkin että salskeat urheilijakundit olivat ehtineet, juuri ja juuri, poistua kopista.
Jo yksin pukukopin oven avaaminen  oli herkistävää.
Mitä sieltä kulloinkin vatsaan lehahti?
Haju kun oli aina yhtä mielenkiintoinen.
Oli hien, syljen, kusen sekä sperman ilakoiva sekamelska.

Talonmiehen tehtävä oli sulkea ovet ja tarkistaa paikat.
Miehellä oli avaimet myös poikien vaatekaappeihin.
Ne hän aukaisi mennen tullen.
Tosin hän oppii tuntemaan vuosien mittaan pojat, sekä ennen kaikkea heidän kaappinsa.
Kenen kaapin kannatti ehdottomasti avata.
Kenen taas ei.
Juha oli yksi valituista.
Hänen kaappinsa oli ensimmäisenä rivistössä.
Yleensä Juhan kaappi oli puolittain auki, aina ilman lukkoa ja avaimia.
Tällä kertaa kaappi oli suljettu mutta ei lukittu.
Tuoksut säilyivät siis paremmin kaapissa.
Hyvä juttu talonmiehen kannalta.


Mies avasi siis Juhan kaapin. Sisältö oli, kuten aina, sikin sokin.
Ylähyllyltä putosi Juhan käyttämät pelihousut. Kalsarit oli samassa lytyssä.
Pojat pelasivat sählyä pienissä urheilupöksyissä omat alushousut alla. Alushousut pojat, ainakin Juha, jättää yleensä pesemättömänä kaappiin mistä siivoja ottaa nekin pesua varten.
Ennen Eijaa ehtii kuitenkin Erkki nauttia niistä.
Hän otti rohkeasti Juhan pöksyt käteensä, eikä ne suinkaan siihen käteen jääneet.
Ne osuivat sopivan söpösti talonmiehen komeaan  tuulenhalkaisijaan, eli nenän sieraimiin.
Saattoi miehen kielikin luiskahtaa suusta ulos sen verran että maistiaisia ehtii nauttia tuokin elin ennen kuin pöksyt löysivät kaapin hyllylle takaisin.
Niistä housuista löytyi hien ja kusen lisäksi kuivunutta esilientä ja vähän haihtunutta spermaakin.
Kohta saapuisi siistiä, eli siivoja nauttimaan poikien testosteronin tuoksuisesta pukukopista.
Talonmies tarkisti muidenkin kaapit ja aukaisi niistä vielä muutama ennen kuin livahti tiehensä.
Eija avasi kaikkien kundien kaapit ja poimii poikien hikiset vaatteet parempaan talteen, viedäkseen ne pyykkituvalle.
Hänkin tunsi nenässään poikien mehevät tuoksut.
Kaikki ne poikien käyttämät kuteet sylissään Eija saapui pyykkituvalle.
Takaisin tullessaan Eija ei enää tuntenut poikien hajuja.
Ainoastaan puhtaan pyykin tuoksuja.
Kunnes taas tulisi seuraava salipäivä…

perjantai 21. helmikuuta 2020

Puu ja poikien kesäkalsarit - festivaali



Aivan uusi kesätapahtuma kaupungilla tänä kesänä on herättänyt paljon huomiota.
Lukuisat ovat jo käyneet tutustumassa tapahtumaan vaikka se avattiin vasta viikonloppuna.
Perjantaina ensimmäiset nuorukaiset asettivat käyttämänsä kalsarit kaupungin puiden oksille.
Muutamat ripustivat omansa puun runkoon kiinni narulla tai muilla keinoin.
Taideteoksen isä, kesätaitelija Mickael Peltosää, on itsekin kalsarifriikki,  asian kun ymmärtää vain samanhenkinen henkilö.
Hänenkin kalsarinsa lepää useimmissa puissa.
Puu ja poikien kesäkalsarit - festivaali kestää noin kaksi viikkoa.
Sen jälkeen alushousut kerätään pois, joko niiden omistaja noutaa omansa tai joku sivullinen, joka elämän tehtävänä on kerätä poikien kalsareita, hakee jäljelle jääneitä oksista tai puunrungoista.
Juhakin vei omiaan eri paikkoihin kaupungissa.
Pidettyään niitä muutaman päivän.
Varmana että ne varastetaan seuraavina päivinä, tosin yöaikaan.
Näin tapahtui useimmille poikien aluspöksyille.
Että ne varastettiin.
Pojat täydensivät puuttuvilta oksilta uusilla käytetyillä kalsareillaan seuraavana iltana.
Pyritään muuten siihen että sää suosii tapahtumaa.
Että on lämpimät kesäpäivät.
Jos kuitenkin sataa niin kalsarit kastuvat ja rupeavat haisemaan muiltakin kuin pojilta.
Tällöin ne haetaan pois ja tuodaan uudet kun sää sallii eli sade lakkaa.
Ville oli kekseliäs. Hän tuli paikalle ilman paitaa, farkkushortseissa, fillarilla.
Harppasi pyörän satulasta alas, avasi housunsa ja riisui farkut. Tämän jälkeen, muina miehinä, hän riisui seksikkäät aluspöksynsäkin ja ripusti, nyt täysin alastomana, kauniit pakarat vain vilkkuen, lämpimät kalsarinsa puun runkoon kiinni.
Otti kassista uudet kalsarit ja puki itsensä kansan osoittaessa rankasti suosiota.
Festivaali oli täydellinen menestys.
Tietenkin.
Olihan kyseessä nuorten miesten lämpimien kalsarien taideteos.

torstai 20. helmikuuta 2020

sylkipesis

 


Juuso seisoi alasti kyyryasennossa, suu auki, noin puolimetriä Juhaa vastapäätä.
Juha, alastomana hänkin, seisoi suorana ja pyöritti suussaan mehevän sylkipallon.
Pyöritti sitä eloisaa ja mehukasta sylkipalloa kielensä päässä.
Avasi huulet raolleen ja sylkäisi pomminsa lentoon kohti Juuson avointa suuta.
Juuso seurasi syljen lentokaarta liikkuen sen mukaan suu koko ajan auki kuin hauella kuivalla maalla.
Kimaltavan kostea sylkipallo osui keskelle Juuson suuaukkoa.
Tämmöisestä napakympistä sai täydet pisteet!
Aikaisemmat lentävät läpinäkyvät sylkipallot olivatkin sitten osuneet Juuson leukaan, nenänpäähän ja huuliin.
Näin oli tapahtunut muillekin kilpailijoille kentän viheriössä missä kesän villein turnaus oli meneillään.
Kaikki osallistujat olivat nuoria, kauniita ja alastomia poikia.
Niitä pareja oli tusinan verran ellei peräti enemmänkin.
Välillä kumppanit vaihtoivat kenttää, niin, että Juuso sylkäisi ja Juha vastaanotti.
Kentällä oli myös tuomareita ja juomareita.
Juomarit olivat itse nuoret kilpailijat, sillä syljen aikaan saamiseksi suun oli pidettävä kosteana, eli juotava paljon ja usein.
Syljeksijät liikkuivat pitkin kenttää tiettyä reittiä ja jokaisella sylkipaikalla oli yksi tuomari.
Pelipaikkoja, eli sylkipaikkoja oli tasan kymmenen.
Jokaisessa peilipaikassa oli kaksi yritystä, molemmat saivat sylkäistä kaverinsa suuhun kerran ja siirryttävä yrityksen jälkeen seuraavalle pesälle.
Voittaja olisi se pari joka oli sylkäissyt enemmän osumia, eli saanut sylkensä lennettyä useammin parinsa suuhun.
Voittajapariksi julkistettiin Juuso ja Juha ja molemmat saivat syljen tyylisen pokaalin.
Sekä samppanjapullon suunsa huuhtomiseen.
Yleisöä oli tuhansia, ellei miljoonia.
Palkintoseremonia tapahtui illalla juhlasalissa minkä jälkeen tanssittiin.
Ja juotiin.
Pojat olivat saaneet pukeutua joten yleisö ei välttämättä tunnistaneet voittajaparia heti ison porukan joukosta.
Ilta kului rattoisasti mutta yöstä ei kerrota virallisesti mitään.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

kesätuuraaja

 


Kaikki alkoi eräänä kauniin lämpimänä, ei, vaan kuumana kesäpäivänä, kun uusi, uljaan komea postinkantaja sattui samaan aikaan käytävälle Seppo Liimataisen kanssa.
Postinjakaja, Ilpo nimeltään, oli juuri ojentamassa Sepon postiluukkuun postia kun tämä astui kerrostalon hissistä ulos.
Ilpo oli hieman huolestuneen oloinen joten samalla kun Seppo otti vastaan postinsa tiedusteli hän postipojalta että mikä on?
Ilpo punaistuen kertoi juoneensa vettä, paljon vettä, kuuma päivä kun oli, ja nyt hieman olisi paineita, eli pojalla oli kusihätä.
No, ei siinä mitään!
Tule meille, meillä on kunnon vessa, jos saan tulla katsomaan, kun pissaat!
Tämän viimeisen lauseen Seppo toki sanoi puolileikillään.
Pakkohan Ilpon oli mennä helpottamaan paineita. Pitkä postireitti vielä edessä.
Hän menikin suorinta tietä kylpyhuoneeseen seisomaan pytyn eteen, Sepon jäädessä wc- n ulkopuolelle.
Kun ei mitään kuulunut niin Ilpo huusi olohuoneeseen, minne Seppo oli häipynyt postiaan selaamaan, että etkö tulekaan?
Minne, kysyi Seppo?
Katsomaan, kun kusen.
Oli hetken hiljaista mutta sitten Seppo äkkäsi.
Totta kai tulen!
Pieni hetki vain.
Siellä Ilpo seisoi jalat harallaan pytyn edessä mulkku sepalusaukosta ulkona Sepon kyyristyessä pytyn viereen.
Anna tulla, sanoi mies.
Ja Ilpo antoi.
Isona kaarteena kullankeltainen vesi lensi pyttyyn.
Oli pojalla hätä, oli sillä.
Kauan ja hartaasti lämmin erite solisi odottavaan aukkoon.
Saatko pallisikin ulos sepalusaukosta, kysyi Seppo?
Kun kultaisen veden valuminen hidastui niin Ilpo pystyi vetäisemään myös ne karvaiset pussinsa näytille.
Nam, sanoi Seppo.
Saanko imeskellä niitä, kysyi hän?
Ole hyvä vaan, vastasi Ilpo ja kääntyi Sepon eteen.
Joka oitis alkoi nuolla niitä suuria karvaisia palleja.
Siirtyen kevyesti velton mulkun vartta pitkin sen päähän.
Kauan ei saanut nautiskella kun halkeamasta syöksyi valkoista poikamaitoa miehen suuhun.

Ilpo oli kesätuuraaja ja koko sen kuuman kesän aikana joka arkipäivä hän kävi Sepon luona helpottamassa paineitaan.
Ja tulihan Sepolle joskus kesän aikana muitakin postia.

KEPPI SÄKKI JA RUSINA


Keppi, säkki ja rusina
KUN KAIKILLA POJILLA SELLAISET ON


KEPPI= PENIS, KIKKELI
SÄKKI= MUNAPUSSIT, PALLIT
RUSINA= ANUS, PERÄAUKKO
LUE KOKO PITKÄ TARINA JA KILKKAA:

Kulkusten Tanssi TANSSII VIIHDYTTÄJÄPOIKIEN KANSSA


Kulkusten Tanssi
TANSSII VIIHDYTTÄJÄPOIKIEN KANSSA

Jussi
Minua ei ole koskaan jännittänyt niin paljon.
Ei tämän lyhyen elämäni aikana. Olin menossa leijonan luolaan. Ainakin siltä minusta juuri nyt tuntui.
LUE KOKO PITKÄ TARINA JA KLIKKAA:

https://kulkustentanssi.blogspot.com/

/juha-richter/moderni-feminismi-on-osa-ongelmaa-ei-ratkaisu/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-richter/moderni-feminismi-on-osa-ongelmaa-ei-ratkaisu/