Vanha kunnon Veikko istui joka päivä puiston penkillä lähellä kaupungin kauppakeskustaa. Hän on eläkkeellä oleva vangin vartija jonka harrastus on istua kauniina kesäpäivänä päivänä juuri tässä penkissä katsellen ohi kulkevia ihmisiä. Tämä on hyvä paikka sillä kauppa keskuksessa käy hyvin paljon nuoria kauniita poikia jota Veikko erityisen mielellään katselee.
Elokuussa kun koulut alkavat poikia on erityisen paljon. Onhan niitä kesälläkin ja silloin pojat ovat erityisen kevyesti pukeutuneita. Useimmat ovat paidatta ja shortseissa. Tänään Veikko huomaa erään erityisen kauniin pojan seisovan kauppakeskuksen oven suussa sytyttäen tupakan joka riippuu pojan punaisten huulien välissä.
Poika oli alle kaksikymppinen ja pukeutunut vaalean ruskeaan vartalon mukaiseen T — paitaan joka paljasti pojan nännit. Valkoiset farkut olivat rikkinäiset ainakin polvesta ja melko tiukat paljastaen pojan muut herkut, kuten pakarat.


Hänellä oli ruskean musta keskipitkä tukka missä oli valkoisia raitoja.  Poika seisoi haara- asennossa pitkän aikaa aivan kuin etsien katseella jotakin. Veikko katsoi poikaa lumottuna, niin kaunis hän oli ja seksikäs. Ketään ei kuitenkaan tullut, joten poika lähti liikkeelle.
Hän ohitti penkin missä Veikko istui. Poika meni aivan läheltä joten eläkeläinen sai katsella kaunokaista aivan läheltä. Silloin papparainen myös huomasi pojan farkut olevan rikki myös pakaroista ja haaroista. Niissä oli aika suuri halkeama josta selvästi näki pojan kalsarit. Väri oli sininen, niiden alushousujen.
Jos miehellä olisi ollut koiran hajuaisti olisi hän varmaan saanut tuntea pojan himoitun testosteronin tuoksun, niin läheltä poika kulki. Veikolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä pojan perään. Parempaa ei ollut tarjoilla täällä vain istuen eikä hänellä ollut varaa menettää tällaista silmäniloa. Hänen vanhat silmänsä lepäsi tällaisessa.
Ei tarvinnut muuta kuin nähdä tuollainen Luojan luoma tuomaan iloa vanhoille silmille niin päivä oli pelastettu. Vilahdus ei tällä kertaa kuitenkaan riittänyt vaan silmät vaatii papan lähtemään perään, jonkin matkaa ainakin. Poika käveli aluksi melko hitaasti mutta sai vähän enemmän vauhtia jonkin matkaa kuljettuaan.


Veikko nauttii silminnähden kuin pojan pakarat keinuivat kävelyn tahtiin hänen silmien edessä. Farkuissa oli haaroissa nyt selvästi näkyvä halkeama. Jos pojalla ei olisi ollut alkkareita olleenkaan olisi pappa nähnyt pojan kauniit pakarat, ehkä enemmänkin. Veikko kuvitteli pojan perässä kulkiessaan että pojan karvaiset muna pussit heiluivat kävelyn tahtiin jalkojen välissä. Ne olivat kiinteät ja pienet palleroiset. Farkkujen halkeama haarojen välissä oli niin leveä että musta karvoitus näkyi ja kun poika pyllisti nostaessaan maasta jotain hänen reikänsä näkyi…
Mutta totta tosiaan poika tosiaan nosti jotain maasta. Yhtäkkiä  poika pyllisti hänelle nostaessaan löytämänsä maasta. Pyllistys ei kestänyt kauan mutta Veikko ehtii nähdä kauniin pyöreän pakaran ja farkuissa tosiaan oli aikamoinen halkeama. Nyt selvästi myös näkivät pojan siniset alushousut. Hän tutkii nostamaansa mutta se ei ollut mitään tärkeää sillä hän heitti sen pois jatkaen matkaa Veikko perässään.
Poika sytytti toisen tupakan ja Veikko miettii että tupakan hän on jättävä pois jos hän minun kanssani seurustelisi…

Mitä kaikkea Veikko pojan kanssa tekisikään?

Aluksi hän hitaasti riisuisi pojan. Kun poika sitten olisi täysin alasti hänen edessään Veikko alkaisi nuolla häntä joka paikasta. Kainalot ovat aina kiinnostaneet häntä. Niitä on niin mukavaa katsella ja nuolla kun poika nostaa kätensä ylös. Nännejä pitää imeä ja pikkaisen nipistää. Napaa pitää sormeilla ja haistaa niitä sormia sen jälkeen. Tässä vaiheessa jo kovaksi muuttunut nuorukaisen kalu pitää ottaa kokonaan suuhun. Samalla voi sormeilla tuoksuvaa pojan peräreikää. Kääntää poika toisin päin ja nuolla sitä herkku reikää. Laittaa koko naama sinne saadakseen mahdollisimman hyvät maut suuhunsa.                                                                                                                                                           Kaikki ihana loppuu kuitenkin aikanaan, myös tämä matka sillä poika tuli koti ovelleen, avasi sen ja häipyi Veikon silmien edestä sisälle taloon.



Juha Laine saapui kävellen kaupungin asunnolleen minkä hän hankkii yöpymistä silmällä pitäen, sillä aina ei saanut yö korttelia kaupunkista kun iltaisin maalta tuli kuumaan stadiin. Joskus harvoin jäi jopa Juha ilman asiakkaita ja näin ollen ilman yösijaa joten oma vuokra yksiö on hyvä olemassa varalla. Yleensä Juha menee kotiin maalle aina kuin vain mahdollista. Auttamaan isää ja äitiä maataloudessa.
 Matkalla asunnolleen hän oli tuntevinaan että häntä seurattiin. Siksi hän oli eräässä vaiheessa nostavinaan maasta jotain jotta takana tuleva hiippari sai koko rahan edestä. Juha on tottunut että häntä katsotaan ja jopa seurataan sillä hän tietää olevansa huomiota herättävän hyvän näköinen. Usein se on mies joka häntä alkaa seurata. Naiset tyytyvät vain katsomaan kaukaa ja huokailemaan kaipaavasti. Ovea aukoessaan Juha katsasteli taakseen nähdäkseen seurasiko häntä kukaan. Silloin hän näki sen saman vanhan miehen jonka hän on nähnyt usein istuvan kauppakeskuksen puiston penkillä katsovan häntä kaipaavilla silmillään.
Juha katsoi itseään koko vartalo peilistä jonka hän hankkii toisena huonekalunaan yksiöönsä. Ensimmäinen oli tietenkin sänky. Hän oli näkemäänsä tyytyväinen, riisuuntui peilin edessä ja meni suihkuun.



Hän olisi ollut vielä tyytyväisempi jos olisi saanut tietää mitä kaikkea vanhus olisi kiinni saadessaan hänelle tehnyt. Juha olisi nauttinut suunnattomasti sillä juuri sellaisesta kohtelusta Juha pitää yli kaiken.
Yölläkin hänellä tuli valvoessaan mieleen vanha mies puiston penkillä. Hänestä tuntui että hänen pitäisi antaa papalle jotain. Vanhuksen katse kertoi hänelle jotain sellaista…



Seuraavana päivänä vanhus istui jälleen samalla puiston penkillä Juhan tullessa ulos kauppakeskuksesta.
Juhan teki mieli mennä ukon luokse mutta ei keksinyt muuta tapaa kuin kysyä tulta tupakkaansa. Sitä ei tupakoimattomalla ukolla kuitenkaan ollut tarjota.
 Juha ei siitä hätkähtänyt vaan jäi seisomaan penkin viereen odottamaan jatkoa. Kun Veikko huomasi tämän hän kysyi mihin poika on matkalla.

“Ei erityisesti  minnekään” vastasi Juha.

“Istu alas sitten. Pitämään vanhukselle seuraa” uskalsi Veikko ehdottaa.

Istuuduttuaan Veikko sanoi nähneensä Juhan aikaisemminkin täällä. Juha myönsi olevansa aika usein täällä kun oli  kaupungissa. Juhalla oli samat rikkinäiset valkoiset farkut jalassaan mutta tällä kertaa oli T-paidan väri valkoinen. Onneksi yhtä paljastavan vartalonmukainen, tuumii Veikko.

 Juha istui tarkoituksella jalat erityisen leveällä aivan penkin reunalla. Veikko vilkuili useasti Juhan jalkojen väliä jutellessaan niitä näitä. Kun ukko kysyi mitä Juha tekee elantonsa eteen, niin Juha vastasi rehellisesti:

“ Minä olen maalaispoika ja kaupungissa olen ihmisten leikkikaluna. Pientä korvausta vastaan annan kaupungin naisten ja miesten tehdä minulle mitä haluavat. Toteutan kaupunkilaisten kaikki fantasiat”.

Juha katsoi ukon ilmettä tämän sanoessaan. Se ilme oli hämmennyksen vallassa. Ukko ei sanonut hetkeen mitään. Ei varmaan pystynyt. Joten Juha jatkoi kysymyksellä:

“ Haluaisitko sinä maistaa minua?”

Ukko vain katsoi Juhaa eikä vieläkään pystynyt avaamaan suutaan.

“ Tule, mennään” sanoi Juha ja lähti kohti suurta puuta aivan lähellä penkkiä. Hän varmisti että vanhus seurasi häntä. Juha oli nähnyt sen suuren puun joka oli aivan täydellinen hänen suunnitelmalleen. Vanhus oli sanonut jo aikaisemmin ettei voinut viedä Juhaa kotiinsa sillä kerrostalossa jossa hän asui naapurit ikkunoistaan seurasivat kuka tulee ja menee ja kenen kanssa. Ukko on usein vienyt poikia asunnolleen ja tästä naapurit ovat valittaneet. On ollut joskus vähän liian nuoria poikia. Irstaasta ukosta halutaan päästä eroon. Juhalla taas oli kiire seuraavan asiakkaan luokse eikä siksi ehtinyt viedä ukkoa omaan asuntoonsa.

 Seuraavalla kerralla sitten, lupaili Juha.  Se puu johon Juha nyt tallusteli oli sillä tavalla syrjässä että sen ainoa pikkupolku kulki sen toisella puolella eikä kovin läheltä. Sen lisäksi sen suuret oksat riippuivat aivan maahan asti. Kuitenkin sen alle mahtui  kaksikin ihmistä. Siellä oli piilossa katseilta ellei tiennyt nimenomaan sinne katsoa. Juha meni edeltä Veikon seuratessa perässä. Sieltä ei paljoa puistoa nähnyt joten siellä oltiin myös piilossa katseilta sitä halutessaan. Juha istahti puunrunkoa vasten Veikon istuutuessa aivan häntä vastapäätä. Veikko odotti jännittyneenä mitä poika hänelle siellä tarjoaa. Juha nosti siinä istuessaan jalkansa koukkuun ja nyt vasta Veikko huomasi pojan olevan ilman kalsareita, sillä siinä jalat levällään ja koukussa istuessaan pojan valkoinen iho paistoi farkkujen halkeamista ja reiästä. Poika oli ajatellut kaiken valmiiksi ja sanoikin sen Veikolle mutisten:

“ Katso, minun ei tarvitse edes riisua itseäni, sillä voin ottaa kaiken esiin näistä farkkujeni reiästä”. Juha käsillään auttoi reiästä ulos ensin munapussit ja sitten hän veti varovaisesti peniksensä esille. Se oli puoliksi kova sillä Juha nauttii tällaisesta. Hän levitti farkkujensa reikää vähän enemmän ja näytti Veikolle peräaukkonsa. Juha innostui siinä vähän liikaa sillä housut repisi siinä kohtaa hieman enemmän.

“Oho” oli kaikki mitä Juha asiasta sanoi.

Ei se mitään, vaikka housut leviää, saahan noita kaupoista uusia. Pääasia että nautitaan.

 Juha osoitti Veikolle käsimerkein luvan ottaa kalustaan otteen. Se on luvallista lihaa tänä iltana. Vapisevin käsin Veikko teki mitä hänelle luvattiin. Otti kunnon otteen nyt jo kivikovaksi kasvaneeseen poika lihaan. Veti muutaman vedon varmoin ottein vaikka käsi vähän vapisi. Juha laittoi silmät kiinni mikä on varma merkki hänen nauttiessaan.


“ Laita sormi reikääni” kuiskasi hän Veikolle levittäen jos mahdollista vielä enemmän jalkansa. Veikko läheni Juhaa viedessään keskisormensa Juhan pyytämään aukkoon ja siitä syvälle sisälle.

“Laita toinenkin” pyysi Juha sillä yksi kuivunut vanhuksen sormi ei riittänyt. Ei itse asiassa tuntunut yksi vaivainen sormi missään. Veikko painoi toisenkin sormensa märkään pojan reikään ja niin alkoi kihelmöidä pojalla. Kukaan ei häirinnyt heitä. Koiran ulkoiluttajat eivät tässä puistossa käy sillä se on liian lähellä kauppakeskusta ja  iso puu estää muita käveleviä näkemästä heitä. He saavat olla ihan rauhassa siellä suuren puun juurella jossa Veikko vispaa nuorta lihaa kun sen kerran on saanut kerrankin käteensä. Juhalla on silmät kiinni nautinnon merkiksi. Hänen kalunsa on punainen ja kova kuin kanki. Märkäkin se on kun sieltä on tullut liukastusnestettä litrakaupalla. Veikon käsikin on siitä johtuen aivan märkä.

 Juha nipistää nännejään paidan läpi ja nostaa kätensä ylös puun ja pään väliin nuuhkien vähäkarvaita kainaloitaan. Hän tekee sitä usein itsekseen, nuuhkii ja haistelee omia kainaloitaan sillä hän pitää niiden tuoksuista mutta ei ole vielä koskaan aikaisemmin tehnyt sitä kun joku toinen katselee. Se kiihottaa häntä vielä enemmän kun vain yksin ollessaan. Vilkuilee näkeekö Veikko mitä hän tekee itselleen ja näkeehän mies. Hän nostaa toisen käden niskaan ja nuuhkii sitäkin. Juha ei paljoa maalaispoikana osaa vielä käyttää deodoranttia, onneksi joten hän tuoksuu vain omalle itselleen. Useinkaan ei hän saa tehdä tätä kaikkea raittiissa lämpimässä ulkoilmassa toisen nauttiessa hänen kanssaan.

“Nyt tulee” melkein huutaa poika, eikä valehtele yhtään, sillä samalla sekunnilla häneltä lentää taivaan tuuliin valkoista tahnaa. Sitä on joka paikassa puun juurella ja Veikon kädessä.

Ja Juhan rikkinäisissä farkuissa! Siitä Juhan on kuitenkin helppo sormen avulla nuolla sen puhtaaksi.

 Änkyttäen Veikko yritti tiedustella paljonko hän suurin piirtein on velkaa? “Mitä?” hämmästyi Juha kysymystä, “mitä velkaa? Mistä?”

“No, tästä” vastaa Veikko näyttäen puun juurella lepäävää elämän eliksiiriä eli Juhan spermaa. Juha alkaa nauramaan kovalla äänellä muistamatta missä on vastaten naurun lomassa että “et tietenkään mitään. Sanotaan vaikka että talo tarjoaa. Nautin itse asiassa ainakin yhtä paljon… niin nautithan sinäkin tästä”? muisti hän kysyä.
“ Totta kai nautin. Nautin suunnattomasti. Oli jännittävää katsella pitkästä aikaa. Pitkästä aikaa sain nähdä kauniilta pojalta tulevan minun vuokseni. Suuri kiitos!”