Puu ja poikien kesäkalsarit - festivaali

Aivan uusi kesätapahtuma kaupungilla tänä kesänä on herättänyt paljon huomiota.
Lukuisat ovat jo käyneet tutustumassa tapahtumaan vaikka se avattiin vasta viikonloppuna.
Perjantaina ensimmäiset nuorukaiset asettivat käyttämänsä kalsarit kaupungin puiden oksille.
Muutamat ripustivat omansa puun runkoon kiinni narulla tai muilla keinoin.
Taideteoksen isä, kesätaitelija Mickael Peltosää, on itsekin kalsarifriikki,  asian kun ymmärtää vain samanhenkinen henkilö.
Hänenkin kalsarinsa lepää useimmissa puissa.
Puu ja poikien kesäkalsarit - festivaali kestää noin kaksi viikkoa.
Sen jälkeen alushousut kerätään pois, joko niiden omistaja noutaa omansa tai joku sivullinen, joka elämän tehtävänä on kerätä poikien kalsareita, hakee jäljelle jääneitä oksista tai puunrungoista.
Juhakin vei omiaan eri paikkoihin kaupungissa.
Pidettyään niitä muutaman päivän.
Varmana että ne varastetaan seuraavina päivinä, tosin yöaikaan.
Näin tapahtui useimmille poikien aluspöksyille.
Että ne varastettiin.
Pojat täydensivät puuttuvilta oksilta uusilla käytetyillä kalsareillaan seuraavana iltana.
Pyritään muuten siihen että sää suosii tapahtumaa.
Että on lämpimät kesäpäivät.
Jos kuitenkin sataa niin kalsarit kastuvat ja rupeavat haisemaan muiltakin kuin pojilta.
Tällöin ne haetaan pois ja tuodaan uudet kun sää sallii eli sade lakkaa.
Ville oli kekseliäs. Hän tuli paikalle ilman paitaa, farkkushortseissa, fillarilla.
Harppasi pyörän satulasta alas, avasi housunsa ja riisui farkut. Tämän jälkeen, muina miehinä, hän riisui seksikkäät aluspöksynsäkin ja ripusti, nyt täysin alastomana, kauniit pakarat vain vilkkuen, lämpimät kalsarinsa puun runkoon kiinni.
Otti kassista uudet kalsarit ja puki itsensä kansan osoittaessa rankasti suosiota.
Festivaali oli täydellinen menestys.
Tietenkin.
Olihan kyseessä nuorten miesten lämpimien kalsarien taideteos.