Juhan oma näkymätön Velmu istui taas tämän olkapäillä, tällä kertaa junassa.
Juhan Velmu tunnetaan.
Sen pahana, hyvänä tapana on supista Juhan korvaan kaikenlaista tuhmaa, ehdottaen aina jotain sopimatonta juuri siihen tilanteeseen.
Juhan vastapäätä istui nuorukainen, jota voimme ihan vapaasti kutsua Miskaksi, eikä vähiten siksi että pojan nimi oli Miska.
Juha, kuten saman ikäinen, ja lähes yhtä kaunis Miskakin, oli pukeutunut kesämäisen löysästi. Molemmilla oli lyhythihainen t- paita ja löysät farkut.
Ja molemmilla oli istuma asentona tyylikkäästi jalat leveällä.
Juhan olkapäällä tuhma- Velmu, omantunnon vastapuoli, supisi tälle että mikset vetäisi paitaasi sen verran lahkeista ylös että vastapuolella istuva kaunokainen näkisi kauniin napasi?
Miksei tosiaan!
Ei kun paidan helmasta kiinni ja vähän vaan ylös että napa näkyy.
Napa nyhtää, mutisi Juha sormeillen estotta paljastettua napaansa mutta muisti vetää samalla sitä helmaa ylemmäksi että vasemman puoleinen nänni tuli myös näkyville.
Miska katseli ihmeissään että mitä tuo nyt aikoo?
Selitykseksi Juha Velmun opastuksella mutisi että t- paita oli niin vartalonmukainen että se hipaisee koko ajan herkkää nänniä saaden hänet kiihottuneeseen tilaan.
Kokeile vaikka kuinka kova ja kiihottunut nännini on, kehotti Juha.
Miska oli niin hölmistynyt tästä kaikesta, että hän tosiaan siirtyi Juhan istuimen puolelle ja sormeili tämän kieltämättä hyvännäköistä nänniä.
Onhan se kova, mumisi nyt vuorostaan Miska.
Ja tämä kovettunut nännini saa vuorostaan kullini tiukoissa kalsareissani jäykistymään ja voimaan pahoin.
Kokeile vaikka.
Ja Miska kokeili.
Hämmästellen itseäänkin Miska pani kätensä Juhan etumuksen kohdalle missä selvästi näkyi kovettunut kyrpä pullistumana.
Pyydän, ota se sieltä esiin, rukoili Juha.
Päästä se pinteestä.
Juha nosti paitansa helman päänsä yli paljastaen kiinteät vatsalihakset.
Mutta entä konduktööri, äimisteli Miska?
Mitä hänestä, odottakoon vuoroaan, vastasi käheällä äänellä Juha.
Ei mutta, tarkoitin että jos konduktööri astuu sillä aikaa tähän vaunun osastoon.
Ei tule, eikä astu, lupaan sen. Ota se nyt vaan sieltä esille.
En kestä enää kauan.
Juha joutui pyynnöistä huolimatta avaamaan itse sepaluksensa, joka muuten toimii vetoketjulla.
Itse hän myös runnoi ison mulkkunsa ulos aukosta.
Miska oli liian hämmentynyt tapahtumien kulusta ettei pystynyt tekemään yhtään mitään.
Vielä hämmästyneemmäksi Miska muuntui nähdessään ison, paksun, märän ja luvalla sanoen tuoksuvan elimen edessään joka ei ollut hänen omansa.
Kokeile kuinka kuuma se on, ja kuinka se sykkii, kehotti ihan vakavan tuntuinen Juha.
Miska oli kuin robotti, hän teki kuten käsky kuului.
Otti kovasti sykkivän ja tosi kuuman mulkun kättensä syleilyyn.
Hämmästyi itsekin kuinka kotoiselta se vieraan kalu kädessä tuntuikaan.
Älä, aneli Juha.
Multa voi tulla koska tahansa.
Mihin me sen kaiken pystymme piilottamaan. Ei ole paperia eikä mitään.
Sottaiseksi en valtoin istumapenkkejä halua.
Mutta, jos otat sen suuhun ja nielaiset kaiken, niin voimme jatkaa?
Juha avitti sen verran Miskaa että otti tämän niskasta kiinni ja painoi Miskan kasvot mulkkuaan kohti.
Miskan oli pakko avata suutaan kun se märkä ja haiseva kyrpä kosketti hänen huuliaan.
Kauan ei Miskan sitä tarvinnut suussaan imeskellä kun sykkivä kalu jo päästeli parastaan.
Miskan oli pakko nielaista kaiken, Juhan käsi kun oli koko ajan hänen niskassaan pitämässä päätä paikalla.
Sitten vasta kun viimeinenkin tippa syöksystä oli nielaistu, päästi Juha Miskan pään vapaaksi.
Miska nuolaisi huuliaan ja myönsi ottaneensa suuhun vieraan pojan mulkun ensimmäistä kertaa mutta loppujen lopuksi ihan mielellään.
Ja mieltyneensä sperman makuun siinä istumalla.
Miellyttävä juna matka kaiken kaikkiaan.
Juhan Velmu tunnetaan.
Sen pahana, hyvänä tapana on supista Juhan korvaan kaikenlaista tuhmaa, ehdottaen aina jotain sopimatonta juuri siihen tilanteeseen.
Juhan vastapäätä istui nuorukainen, jota voimme ihan vapaasti kutsua Miskaksi, eikä vähiten siksi että pojan nimi oli Miska.
Juha, kuten saman ikäinen, ja lähes yhtä kaunis Miskakin, oli pukeutunut kesämäisen löysästi. Molemmilla oli lyhythihainen t- paita ja löysät farkut.
Ja molemmilla oli istuma asentona tyylikkäästi jalat leveällä.
Juhan olkapäällä tuhma- Velmu, omantunnon vastapuoli, supisi tälle että mikset vetäisi paitaasi sen verran lahkeista ylös että vastapuolella istuva kaunokainen näkisi kauniin napasi?
Miksei tosiaan!
Ei kun paidan helmasta kiinni ja vähän vaan ylös että napa näkyy.
Napa nyhtää, mutisi Juha sormeillen estotta paljastettua napaansa mutta muisti vetää samalla sitä helmaa ylemmäksi että vasemman puoleinen nänni tuli myös näkyville.
Miska katseli ihmeissään että mitä tuo nyt aikoo?
Selitykseksi Juha Velmun opastuksella mutisi että t- paita oli niin vartalonmukainen että se hipaisee koko ajan herkkää nänniä saaden hänet kiihottuneeseen tilaan.
Kokeile vaikka kuinka kova ja kiihottunut nännini on, kehotti Juha.
Miska oli niin hölmistynyt tästä kaikesta, että hän tosiaan siirtyi Juhan istuimen puolelle ja sormeili tämän kieltämättä hyvännäköistä nänniä.
Onhan se kova, mumisi nyt vuorostaan Miska.
Ja tämä kovettunut nännini saa vuorostaan kullini tiukoissa kalsareissani jäykistymään ja voimaan pahoin.
Kokeile vaikka.
Ja Miska kokeili.
Hämmästellen itseäänkin Miska pani kätensä Juhan etumuksen kohdalle missä selvästi näkyi kovettunut kyrpä pullistumana.
Pyydän, ota se sieltä esiin, rukoili Juha.
Päästä se pinteestä.
Juha nosti paitansa helman päänsä yli paljastaen kiinteät vatsalihakset.
Mutta entä konduktööri, äimisteli Miska?
Mitä hänestä, odottakoon vuoroaan, vastasi käheällä äänellä Juha.
Ei mutta, tarkoitin että jos konduktööri astuu sillä aikaa tähän vaunun osastoon.
Ei tule, eikä astu, lupaan sen. Ota se nyt vaan sieltä esille.
En kestä enää kauan.
Juha joutui pyynnöistä huolimatta avaamaan itse sepaluksensa, joka muuten toimii vetoketjulla.
Itse hän myös runnoi ison mulkkunsa ulos aukosta.
Miska oli liian hämmentynyt tapahtumien kulusta ettei pystynyt tekemään yhtään mitään.
Vielä hämmästyneemmäksi Miska muuntui nähdessään ison, paksun, märän ja luvalla sanoen tuoksuvan elimen edessään joka ei ollut hänen omansa.
Kokeile kuinka kuuma se on, ja kuinka se sykkii, kehotti ihan vakavan tuntuinen Juha.
Miska oli kuin robotti, hän teki kuten käsky kuului.
Otti kovasti sykkivän ja tosi kuuman mulkun kättensä syleilyyn.
Hämmästyi itsekin kuinka kotoiselta se vieraan kalu kädessä tuntuikaan.
Älä, aneli Juha.
Multa voi tulla koska tahansa.
Mihin me sen kaiken pystymme piilottamaan. Ei ole paperia eikä mitään.
Sottaiseksi en valtoin istumapenkkejä halua.
Mutta, jos otat sen suuhun ja nielaiset kaiken, niin voimme jatkaa?
Juha avitti sen verran Miskaa että otti tämän niskasta kiinni ja painoi Miskan kasvot mulkkuaan kohti.
Miskan oli pakko avata suutaan kun se märkä ja haiseva kyrpä kosketti hänen huuliaan.
Kauan ei Miskan sitä tarvinnut suussaan imeskellä kun sykkivä kalu jo päästeli parastaan.
Miskan oli pakko nielaista kaiken, Juhan käsi kun oli koko ajan hänen niskassaan pitämässä päätä paikalla.
Sitten vasta kun viimeinenkin tippa syöksystä oli nielaistu, päästi Juha Miskan pään vapaaksi.
Miska nuolaisi huuliaan ja myönsi ottaneensa suuhun vieraan pojan mulkun ensimmäistä kertaa mutta loppujen lopuksi ihan mielellään.
Ja mieltyneensä sperman makuun siinä istumalla.
Miellyttävä juna matka kaiken kaikkiaan.
Haluatko maistaa vaihteeksi persettäni, tiedusteli Juha junamatkan jatkuessa vaunun ainoalta kanssamatkustajaltaan, Miskalta?
Tässä, vaunussa missä kuka vaan konduktöörin lisäksi voi tulla ja mennä, hämmästeli Miska?
No, ei nyt tietenkään täällä, vaan vessatiloissa, jotka näissä uusissa junissa on vähän isompia ja avarampia kuin vanhoissa.
Haluatko?
No, mennään jos sinne kerran mahtuu kaksi, heltyi Miska ja niin pojat lähtivät etsimään lähintä vessaa.
Ja löytyihän sellainen tyhjä klosetti junan käytävältä läheltä ohjaamoa.
Tilaa riittää, jos nyt ei kovin ruhtinaallisesti niin kuitenkin kahdelle.
Kun ollaan lähekkäin.
Ja se sopii vallan mainiosti pojille tähän tarkoitukseen.
Juha riisui pöksyt, jos nyt ei ihan kokonaan, niin melkein. Polvien alapuolelle ne putosivat ja niin oli Juha valmis tarjoamaan luvattua nautintoa Miskalle.
Kovasti intiimissä paikassa oltiin, paljon ylimääräistä tilaa ei juurikaan ollut.
Miska ei edes olisi päässyt kauemmaksi, ja pakoon, jos olisi halunnut perääntyä.
Juha oli kääntänyt itsensä selin häneen ja tarjoili juuri pakaroitaan.
Eikä olekin kauniin pyöreät, oli enemmän toteamus kun kysymys.
Juha avasi Miskalle peräaukkonsa auki vetämällä pakarapuolikkaansa erilleen.
Eikö olekin kaunis reikä vaikka itse sanonkin, kysyi Juha?
Se on mielestäni pysynyt hyvännäköisenä vaikka siellä on vieraillut vaikka kuka ja mitä esineitä.
Miska pystyi hädin tuskin polvistumaan Juhan pakaroiden eteen.
Onhan se, vastasi Miska koska tosiaan oli sitä mieltä.
Pakarat olivat kauniit mutta niin oli myös se avoin musta reikä aivan Miskan silmien edessä.
Tuleeko sieltä hajuja, jatkoi Juha kysymyksillä?
Tulee, mutta ei kovin pahoja. Voisin kuvitella panevani kieleni sinne, vastasi Miska.
Voisitko tosiaan! Kovin ystävällistä sinulta.
Kokeillaan kuinka syvälle kielesi ulottuu.
Kokeillaan, kunhan saan sen märän kieleni ensin ulos suustani.
Saanko panna sen reikääsi vaikka siinä on rajun näköinen kielikoru?
Kielikoru? Jännittävää! Mua ei olekaan nuoltu koskaan vielä kielellä jossa on kielikoru.
Näytä, millainen koru.
Miskahan näytti.
Kielensä Juhalle.
Sano rehellisesti miltä se reikäni maistuu kun olet työntänyt tuon ihanan näköisen korun kielesi kanssa perseeseeni.
Miska tyrkkäsi pitkän kielensä, korun kanssa, aluksi arasti, maistatellen uutta kokemusta.
Maistuuhan se, myönsi Miska.
Puhdista pahimmista mausta kielen päälläsi. Olenhan istunut junassakin tovin aikaa enkä suihkussa käynyt kun juuri ennen tätä junareissua.
Pyritä kieltäsi reikäni suuaukossa ja nuole sitä niin makuun tottuu, ohjeisti Juha innokkaana uutta nuoleskelijaansa.
Miska teki juuri näin.
Miltä nyt maistuu, kysyi hetken kuluttua Juha?
Samanlaiselta, mutta ei oksentavalta, myönsi Miska.
Uskallatko nyt sysätä sen kielesi syvemmälle?
Yritetään, vastasi Miska ja lykkäsi kielensä varautuneesti syvemmälle Juhan peräaukkoon.
Juha ei puhunut enää mitään, ei pystynyt, tämä kaikki kun tuntui niin taivaalliselta.
Kielen päässä ollut isohko kielikoru kosketti Juhan eturauhasta, Juha tunsi sen.
Nauttii siitä.
Miskakin alkoi nauttia Juhan peräaukon mausta.
Pyöritti kieltään syvällä Juhassa kun vanha tekijä.
Oma kyrpä pyrkii ulos pöksyistä, jäykistyi ahtaassa paikassa yli äyräiden.
Juhan kalu oli alusta alkaen ollut leikissä mukana.
Nyt voivat pojat antaa spermansa lentää.
Olihan vessassa paperia mihin pyyhkiä.
Samaan aikaan molemmilta lensi ja samaan aikaan vessan oveen kolkutettiin.
Oltiin tultu pääasemalle ja juna pysähtyisi ihan kohta, ilmoitti konduktööri.
Ja hymyili heille kun viiveellä astuivat ulos pienestä ja ahtaasta mukavuuslaitoksesta.
Tässä, vaunussa missä kuka vaan konduktöörin lisäksi voi tulla ja mennä, hämmästeli Miska?
No, ei nyt tietenkään täällä, vaan vessatiloissa, jotka näissä uusissa junissa on vähän isompia ja avarampia kuin vanhoissa.
Haluatko?
No, mennään jos sinne kerran mahtuu kaksi, heltyi Miska ja niin pojat lähtivät etsimään lähintä vessaa.
Ja löytyihän sellainen tyhjä klosetti junan käytävältä läheltä ohjaamoa.
Tilaa riittää, jos nyt ei kovin ruhtinaallisesti niin kuitenkin kahdelle.
Kun ollaan lähekkäin.
Ja se sopii vallan mainiosti pojille tähän tarkoitukseen.
Juha riisui pöksyt, jos nyt ei ihan kokonaan, niin melkein. Polvien alapuolelle ne putosivat ja niin oli Juha valmis tarjoamaan luvattua nautintoa Miskalle.
Kovasti intiimissä paikassa oltiin, paljon ylimääräistä tilaa ei juurikaan ollut.
Miska ei edes olisi päässyt kauemmaksi, ja pakoon, jos olisi halunnut perääntyä.
Juha oli kääntänyt itsensä selin häneen ja tarjoili juuri pakaroitaan.
Eikä olekin kauniin pyöreät, oli enemmän toteamus kun kysymys.
Juha avasi Miskalle peräaukkonsa auki vetämällä pakarapuolikkaansa erilleen.
Eikö olekin kaunis reikä vaikka itse sanonkin, kysyi Juha?
Se on mielestäni pysynyt hyvännäköisenä vaikka siellä on vieraillut vaikka kuka ja mitä esineitä.
Miska pystyi hädin tuskin polvistumaan Juhan pakaroiden eteen.
Onhan se, vastasi Miska koska tosiaan oli sitä mieltä.
Pakarat olivat kauniit mutta niin oli myös se avoin musta reikä aivan Miskan silmien edessä.
Tuleeko sieltä hajuja, jatkoi Juha kysymyksillä?
Tulee, mutta ei kovin pahoja. Voisin kuvitella panevani kieleni sinne, vastasi Miska.
Voisitko tosiaan! Kovin ystävällistä sinulta.
Kokeillaan kuinka syvälle kielesi ulottuu.
Kokeillaan, kunhan saan sen märän kieleni ensin ulos suustani.
Saanko panna sen reikääsi vaikka siinä on rajun näköinen kielikoru?
Kielikoru? Jännittävää! Mua ei olekaan nuoltu koskaan vielä kielellä jossa on kielikoru.
Näytä, millainen koru.
Miskahan näytti.
Kielensä Juhalle.
Sano rehellisesti miltä se reikäni maistuu kun olet työntänyt tuon ihanan näköisen korun kielesi kanssa perseeseeni.
Miska tyrkkäsi pitkän kielensä, korun kanssa, aluksi arasti, maistatellen uutta kokemusta.
Maistuuhan se, myönsi Miska.
Puhdista pahimmista mausta kielen päälläsi. Olenhan istunut junassakin tovin aikaa enkä suihkussa käynyt kun juuri ennen tätä junareissua.
Pyritä kieltäsi reikäni suuaukossa ja nuole sitä niin makuun tottuu, ohjeisti Juha innokkaana uutta nuoleskelijaansa.
Miska teki juuri näin.
Miltä nyt maistuu, kysyi hetken kuluttua Juha?
Samanlaiselta, mutta ei oksentavalta, myönsi Miska.
Uskallatko nyt sysätä sen kielesi syvemmälle?
Yritetään, vastasi Miska ja lykkäsi kielensä varautuneesti syvemmälle Juhan peräaukkoon.
Juha ei puhunut enää mitään, ei pystynyt, tämä kaikki kun tuntui niin taivaalliselta.
Kielen päässä ollut isohko kielikoru kosketti Juhan eturauhasta, Juha tunsi sen.
Nauttii siitä.
Miskakin alkoi nauttia Juhan peräaukon mausta.
Pyöritti kieltään syvällä Juhassa kun vanha tekijä.
Oma kyrpä pyrkii ulos pöksyistä, jäykistyi ahtaassa paikassa yli äyräiden.
Juhan kalu oli alusta alkaen ollut leikissä mukana.
Nyt voivat pojat antaa spermansa lentää.
Olihan vessassa paperia mihin pyyhkiä.
Samaan aikaan molemmilta lensi ja samaan aikaan vessan oveen kolkutettiin.
Oltiin tultu pääasemalle ja juna pysähtyisi ihan kohta, ilmoitti konduktööri.
Ja hymyili heille kun viiveellä astuivat ulos pienestä ja ahtaasta mukavuuslaitoksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti