Pojat on poikia!
Näin täytyy aloittaa tämä tarina.
Tai eihän se nyt ihan pakko ole mutta aloitan kuitenkin tarinan tuolla toteamuksella.
Nimittäin, olisiko ollut Mikon, tai itse Juhan neronleimaus mennä ulos kaupungille löysissä harmaissa collegehousuissa käsi paketissa.
Juha kun oli loukannut oikean kätensä ja se jouduttiin lääkärin toimesta paketoimaan.
Ei siinä muuten mitään, sattuuhan noita, mutta kun se sattui olemaan Juhan runkkukäsi.
Tästä se idea sitten lähti, olisiko ollut sittenkin Jarin ajatuksia.
Sehän tiedetään, että collegepöksyt, vaikka ovat löysiä, niin niissä näkyy selvästi etumuksen pullistus jos pojan vehkeet ovat vähänkin kunnolliset.
Ja Juhallahan oli vehkeet kun vehkeet moitteettomat.
Haluttiin tehdä oma gallupkysely.
Se oli se oivallus.
Muut pojat seurasivat hieman syrjässä mutta kyljessä lehtiö mukanaan kun Juha lähti tiedustelu retkelleen.
Juha sekä muut kundit ympärillään halusivat tietää miten monta miestä halusi auttaa nuorta kaunista miestä vastamäessä.
Ensimmäinen Bemarikuski pysähtyi liikennevaloissa aivan Juhan edessä.
Avasi auton ikkunan, tai sitten se aukesi automaattisesti.
Juha astui lähemmäksi ja Bemarimies kysyi, että mitäs noin kaunis poika etc.
Itse asiassa mulla on ongelma, ehtii Juha keskeyttämään puhetulvan.
Niin kuin näet, mulla on käsipaketissa, sama käsi jota käytän itseni kanssa, ainoa käsi itse asiassa jolla osaan itseni kanssa leikkiä, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Toinen paketti on pöksyissäni, jonka varmasti myös näet. Hoidan sitä joka päivä, itse asiassa pari kolmekin kertaa, mutta nyt en siis pysty kun käsi, jota siihen käytän on paketissa.
Ja se paketti pöksyissäni iso vasta onkin tällä hetkellä!
Mies vilkaisi kasvoista alemmas ja käsitti heti mistä paketista juteltiin.
Bemarimiehen katseeseen ilmestyi tietynlainen kiilto, tiedättehän.
Haluat siis että autan sinua siinä hommassa?
Jos vaan viitsit.
Pitäisikö kuitenkin lähteä tästä liikennevaloista liikkeelle kun tuo värikin on ehtinyt vaihtua pariin otteeseen.
Ajan tuonne risteykseen, tule perässä.
Risteyksessä Juha astui ikkunan eteen samalla tavalla kuin liikennevaloissa.
Ikkuna oli ajon aikana pysynyt auki, tai sitten se aukeni automaattisesti.
Bemarimies vetäisi Juhan collegepöksyt polviin.
Juhan jäykkä kalu ponnahti oitis valmiina ylös.
Mies otti sen suuhunsa ja Juhan kaverit merkitsivät lehtiöön plussan.
Juhan täyteläiset pallit tyhjeni bemarikuskin nieluun.
Kiitos, sanoi Juha, nosti pöksynsä ylös kunhan miehen ahnas suu ensin luovutti sen.
Kulli iloisesti heiluen Juha jatkoi vaellustaan kohti keskustaa.
Loppudilemmana selviää että auttajia oli 98% gallupin osallistujista ja loputkin ymmärsivät ongelman antaen siunauksena ymmärryksen.
Oli vain erilaisia tapoja auttaa nuorta miestä elämänsä ongelmassa, kuten se Volvo- kuski, joka pyysi Juhaa sisälle autoon.
Etupenkille istuutuessaan kuski alkoi heti runkata Juhan kullia.
Mies halusi ehdottomasti että Juha laskee mehunsa pöksyihin.
Juha odotti aineen kuivumista tai sitten hän vaihtoi samanväriset housut, toisaalta hän saattoi jatkaa tutkimusta hieman kosteissa tunnelmissa.
Saabin kuski halusi myös runkata Juhaa housut jalassa, mutta toisin kun Volvon kuski, tämä herrasmies veti housuista seisovan kullin ulos juuri ennen syöksyä.
Fiatin kuski toisaalla otti kullin heti suuhun ja imi sitä kunnes ilotulitus oli suoritettu.
On siis monta tapaa auttaa nuorta miestä mäessä.
Illalla poikien kesken tuumattiin, että kyllä Juhan kullista on tänään huolehdittu, huomiotta on vain se mitalin toinen puoli.
Juha käsitti mistä oli puhe.
Huomioitta tänään on kokonaan jäänyt Juhan peräreikä.
Joten pöksyt taas kintuille ja persereikä esiin!
Ilta kului rattoisasti Juhan reikää ihailtaessa.
Kavereiden kuumat sormet halukkaasti reiän ympärillä ja itse reiässä kunnes poikien jäykät elimet löysivät sinne ja sieltä takaisinkin.
Mitä heitä nyt huoneessa oli; olisiko puolitusinan verran?
Juha ei laskenut mutta monta niitä oli.
Juha vain nauttii.
Taas kerran.
Näin täytyy aloittaa tämä tarina.
Tai eihän se nyt ihan pakko ole mutta aloitan kuitenkin tarinan tuolla toteamuksella.
Nimittäin, olisiko ollut Mikon, tai itse Juhan neronleimaus mennä ulos kaupungille löysissä harmaissa collegehousuissa käsi paketissa.
Juha kun oli loukannut oikean kätensä ja se jouduttiin lääkärin toimesta paketoimaan.
Ei siinä muuten mitään, sattuuhan noita, mutta kun se sattui olemaan Juhan runkkukäsi.
Tästä se idea sitten lähti, olisiko ollut sittenkin Jarin ajatuksia.
Sehän tiedetään, että collegepöksyt, vaikka ovat löysiä, niin niissä näkyy selvästi etumuksen pullistus jos pojan vehkeet ovat vähänkin kunnolliset.
Ja Juhallahan oli vehkeet kun vehkeet moitteettomat.
Haluttiin tehdä oma gallupkysely.
Se oli se oivallus.
Muut pojat seurasivat hieman syrjässä mutta kyljessä lehtiö mukanaan kun Juha lähti tiedustelu retkelleen.
Juha sekä muut kundit ympärillään halusivat tietää miten monta miestä halusi auttaa nuorta kaunista miestä vastamäessä.
Ensimmäinen Bemarikuski pysähtyi liikennevaloissa aivan Juhan edessä.
Avasi auton ikkunan, tai sitten se aukesi automaattisesti.
Juha astui lähemmäksi ja Bemarimies kysyi, että mitäs noin kaunis poika etc.
Itse asiassa mulla on ongelma, ehtii Juha keskeyttämään puhetulvan.
Niin kuin näet, mulla on käsipaketissa, sama käsi jota käytän itseni kanssa, ainoa käsi itse asiassa jolla osaan itseni kanssa leikkiä, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Toinen paketti on pöksyissäni, jonka varmasti myös näet. Hoidan sitä joka päivä, itse asiassa pari kolmekin kertaa, mutta nyt en siis pysty kun käsi, jota siihen käytän on paketissa.
Ja se paketti pöksyissäni iso vasta onkin tällä hetkellä!
Mies vilkaisi kasvoista alemmas ja käsitti heti mistä paketista juteltiin.
Bemarimiehen katseeseen ilmestyi tietynlainen kiilto, tiedättehän.
Haluat siis että autan sinua siinä hommassa?
Jos vaan viitsit.
Pitäisikö kuitenkin lähteä tästä liikennevaloista liikkeelle kun tuo värikin on ehtinyt vaihtua pariin otteeseen.
Ajan tuonne risteykseen, tule perässä.
Risteyksessä Juha astui ikkunan eteen samalla tavalla kuin liikennevaloissa.
Ikkuna oli ajon aikana pysynyt auki, tai sitten se aukeni automaattisesti.
Bemarimies vetäisi Juhan collegepöksyt polviin.
Juhan jäykkä kalu ponnahti oitis valmiina ylös.
Mies otti sen suuhunsa ja Juhan kaverit merkitsivät lehtiöön plussan.
Juhan täyteläiset pallit tyhjeni bemarikuskin nieluun.
Kiitos, sanoi Juha, nosti pöksynsä ylös kunhan miehen ahnas suu ensin luovutti sen.
Kulli iloisesti heiluen Juha jatkoi vaellustaan kohti keskustaa.
Loppudilemmana selviää että auttajia oli 98% gallupin osallistujista ja loputkin ymmärsivät ongelman antaen siunauksena ymmärryksen.
Oli vain erilaisia tapoja auttaa nuorta miestä elämänsä ongelmassa, kuten se Volvo- kuski, joka pyysi Juhaa sisälle autoon.
Etupenkille istuutuessaan kuski alkoi heti runkata Juhan kullia.
Mies halusi ehdottomasti että Juha laskee mehunsa pöksyihin.
Juha odotti aineen kuivumista tai sitten hän vaihtoi samanväriset housut, toisaalta hän saattoi jatkaa tutkimusta hieman kosteissa tunnelmissa.
Saabin kuski halusi myös runkata Juhaa housut jalassa, mutta toisin kun Volvon kuski, tämä herrasmies veti housuista seisovan kullin ulos juuri ennen syöksyä.
Fiatin kuski toisaalla otti kullin heti suuhun ja imi sitä kunnes ilotulitus oli suoritettu.
On siis monta tapaa auttaa nuorta miestä mäessä.
Illalla poikien kesken tuumattiin, että kyllä Juhan kullista on tänään huolehdittu, huomiotta on vain se mitalin toinen puoli.
Juha käsitti mistä oli puhe.
Huomioitta tänään on kokonaan jäänyt Juhan peräreikä.
Joten pöksyt taas kintuille ja persereikä esiin!
Ilta kului rattoisasti Juhan reikää ihailtaessa.
Kavereiden kuumat sormet halukkaasti reiän ympärillä ja itse reiässä kunnes poikien jäykät elimet löysivät sinne ja sieltä takaisinkin.
Mitä heitä nyt huoneessa oli; olisiko puolitusinan verran?
Juha ei laskenut mutta monta niitä oli.
Juha vain nauttii.
Taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti