Juha istui puistonpenkillä ja kai huomaamattaan hipelöi etumustaan kännykkää näpelöidessään.
Keski-ikäinen mies ohi kulkiessaan tokaisi:
- Saanko minäkin?
- Häh? Juha siihen hämmentyneenä.
- Sitä minä vaan, että voisinko minäkin, vastaa mies, pysähtyi Juhan eteen ja osoitti Juhan kättä ja hänen etumustaan.
- Jaa, no, totta kai, vastasi Juha, siirtyi penkissä vähän kanttiin antaakseen miehelle istumatilaa jatkaen kännykän näpläämistä.
Mies, nelikymppinen Eri istui osoitettuun paikkaan penkissä aivan Juhan viereen.
Nyt vasta Eri huomasi Juhan löysät sinertävät farkut oikein kunnolla kun tämä otti omat kätensä pois etumuksen kohdalta.
Eri pani oman kätensä samaan kohtaan missä Juhan koura hetki sitten oli.
Mies tunsi heti mitä siinä kohtaa Juhalla oli piilossa.
Oho, pääsi mieheltä.
Juha hymyili ylpeänä virkaten, että sanopas muuta mutta ei jättänyt matkapuhelintaan rauhaan.
Saanko ottaa sen hetkeksi ulos, kysyi Eri kourien sitä ensin olan takaa jonkin aikaa?
Oltiin hieman syrjässä puiston polulta eikä ihmisiä juurikaan ohi kävellyt tähän aikaan päivästä.
Ei se ainakaan pure, vastasi Juha.
Eri avasi sepaluksen napit, pani kätensä aukosta sisälle ja tunsi sen lämmön.
Satiinikalsareissa oli löysä sepalusaukko mistä oli helppo sujahtaa sisälle.
Siellä vasta lämmin olikin, tuumi mies itsekseen.
Ja löysi oitis etsimänsä.
Juha se vaan hipelöi rakkainta, siis kännykkäänsä.
Eri veti kalun ulos, kuten lupaus kuului ja yllättyi kun se ei ollutkaan jäykkä.
Mies tietenkin uskoi, kun se näytti niin isolta etumuksessa, että se seisoa jäkätti.
Mutta ei, se oli puolijäykkä, korkeintaan, kun se oli saatu vihdoin ulos.
Juhaa kiinnosti enemmän tekstaaminen, ei se, miltä kulli tällä hetkellä näytti.
Eri oli saanut kalun ulos sepalusaukosta melko helposti.
On ilmeisesti tehnyt sitä aikaisemminkin.
Eri ihasteli tuppimulkkua, veti esinahan pois, runkkasi sitä kunnes kuului lähitienoolta rapinaa!
Joku oli tulossa!
Juha oli havainnut saman, veti nopealla vedolla paidanhelman kalun päälle ja jäi odottamaan ohikulkijaa, joka oli nuori nainen joka kopisteli nopeasti miesten ohi, tuskinpa huomasi istujat.
Kun häiritsijä oli poistunut näyttämöltä, veti Juha paidan pois, eli mulkun esille piilostaan.
Eri otti sen heti käteensä runkaten sitä uudemman kerran.
- Se tuoksuu niin hyvältä että tekisi mieli maistaa sitä, uskaltaisikohan, arvuutteli Eri?
- En ole pessyt sitä kun aamulla, mutta mun puolesta saat tehdä sillä mitä haluat, vastasi Juha kännykkä sormenpäissään.
Eri jatkoi kalun runkkaamista, luultavasti aprikoi kuulemaansa.
- Mutta ei täällä, näin Eri oli päättänyt. Kohta saapuisi lisää ihmisiä ja joutuisin liian usein keskeyttämään.
Asun tuossa… tai siis mulla on asuntovaunu tuossa aivan nurkilla. Mennään sinne. Siellä saamme olla kahdestaan ja voin, luvallasi tietenkin, toteuttaa hurjimmat toiveet, haaveet mitä olen aina toivonut tekeväni kaltaisesi pojan kanssa. Suostutko tulemaan mukaani ja toteuttamaan joitakin haaveitani?
- Suostun, sanoi Juha ja napitti housujaan.
Kännykän näprääminen sai vihdoin jäädä.
https://kulkustentanssi.blogspot.com/
Keski-ikäinen mies ohi kulkiessaan tokaisi:
- Saanko minäkin?
- Häh? Juha siihen hämmentyneenä.
- Sitä minä vaan, että voisinko minäkin, vastaa mies, pysähtyi Juhan eteen ja osoitti Juhan kättä ja hänen etumustaan.
- Jaa, no, totta kai, vastasi Juha, siirtyi penkissä vähän kanttiin antaakseen miehelle istumatilaa jatkaen kännykän näpläämistä.
Mies, nelikymppinen Eri istui osoitettuun paikkaan penkissä aivan Juhan viereen.
Nyt vasta Eri huomasi Juhan löysät sinertävät farkut oikein kunnolla kun tämä otti omat kätensä pois etumuksen kohdalta.
Eri pani oman kätensä samaan kohtaan missä Juhan koura hetki sitten oli.
Mies tunsi heti mitä siinä kohtaa Juhalla oli piilossa.
Oho, pääsi mieheltä.
Juha hymyili ylpeänä virkaten, että sanopas muuta mutta ei jättänyt matkapuhelintaan rauhaan.
Saanko ottaa sen hetkeksi ulos, kysyi Eri kourien sitä ensin olan takaa jonkin aikaa?
Oltiin hieman syrjässä puiston polulta eikä ihmisiä juurikaan ohi kävellyt tähän aikaan päivästä.
Ei se ainakaan pure, vastasi Juha.
Eri avasi sepaluksen napit, pani kätensä aukosta sisälle ja tunsi sen lämmön.
Satiinikalsareissa oli löysä sepalusaukko mistä oli helppo sujahtaa sisälle.
Siellä vasta lämmin olikin, tuumi mies itsekseen.
Ja löysi oitis etsimänsä.
Juha se vaan hipelöi rakkainta, siis kännykkäänsä.
Eri veti kalun ulos, kuten lupaus kuului ja yllättyi kun se ei ollutkaan jäykkä.
Mies tietenkin uskoi, kun se näytti niin isolta etumuksessa, että se seisoa jäkätti.
Mutta ei, se oli puolijäykkä, korkeintaan, kun se oli saatu vihdoin ulos.
Juhaa kiinnosti enemmän tekstaaminen, ei se, miltä kulli tällä hetkellä näytti.
Eri oli saanut kalun ulos sepalusaukosta melko helposti.
On ilmeisesti tehnyt sitä aikaisemminkin.
Eri ihasteli tuppimulkkua, veti esinahan pois, runkkasi sitä kunnes kuului lähitienoolta rapinaa!
Joku oli tulossa!
Juha oli havainnut saman, veti nopealla vedolla paidanhelman kalun päälle ja jäi odottamaan ohikulkijaa, joka oli nuori nainen joka kopisteli nopeasti miesten ohi, tuskinpa huomasi istujat.
Kun häiritsijä oli poistunut näyttämöltä, veti Juha paidan pois, eli mulkun esille piilostaan.
Eri otti sen heti käteensä runkaten sitä uudemman kerran.
- Se tuoksuu niin hyvältä että tekisi mieli maistaa sitä, uskaltaisikohan, arvuutteli Eri?
- En ole pessyt sitä kun aamulla, mutta mun puolesta saat tehdä sillä mitä haluat, vastasi Juha kännykkä sormenpäissään.
Eri jatkoi kalun runkkaamista, luultavasti aprikoi kuulemaansa.
- Mutta ei täällä, näin Eri oli päättänyt. Kohta saapuisi lisää ihmisiä ja joutuisin liian usein keskeyttämään.
Asun tuossa… tai siis mulla on asuntovaunu tuossa aivan nurkilla. Mennään sinne. Siellä saamme olla kahdestaan ja voin, luvallasi tietenkin, toteuttaa hurjimmat toiveet, haaveet mitä olen aina toivonut tekeväni kaltaisesi pojan kanssa. Suostutko tulemaan mukaani ja toteuttamaan joitakin haaveitani?
- Suostun, sanoi Juha ja napitti housujaan.
Kännykän näprääminen sai vihdoin jäädä.
https://kulkustentanssi.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti